Minulle esitettiin joitakin kinkkisiä kysymyksiä, mutta itsehän niitä pyysin (ks. alla). Lisääkin saa edelleen kysyä. Suosittelen kysymysten keräämistä kaikille, jotka eivät muuten tunnu keksivän kirjoitusaiheita.
Ja sitten asiaan!
Elma ja Ohari pistivät toistaiseksi tiukimman: Koska nähdään? Näyttäisi siltä, että piakkoin ja syyspimeillä viimeistään olisi salatapaamisen aika. Ensin pitäisi ratkaista kaupunkipoliittinen ongelma: meille vai teille? Vai jonnekin sille välille?
-t:n ja Katan kysymyksiin vastaan myöhemmin. Mahdollisimman pian. Lupaan!
Piilomajan emäntä halusi tietää,
- kahvi vai tee??
- kissa vai koira??
- musta vai valkoinen??
Periaatteiden ytimiin mennään* ... Nyt pitää olla tarkkana, ettei kukaan suutu. Kaikilta tee-, kissa- ja valkokaulusihmisiltä pyydän jo etukäteen anteeksi, ei minulla ole mitään teidän valintojanne vastaan! Hupsheijaa, paljastin jo vastaukseni, mutta lavennanpa vielä hiukan.
Kahvi on intohimoni, mutta arkipäiväisissä tilanteissa valitsen useammin teen. Juon teetä työpaikan kahvipöydässä, kokouksissa yms. tilaisuuksissa ja illalla kotona. Syynä on se, että monessa paikassa tarjotaan kamalan pahaa kahvia; mieluummin sitten vaikka juon laihaa ja mautonta teetä. Illalla kotona taas juon rooibusta tai muita yrttijuomia, joiksi tarpeen vaatiessa lasketaan myös viini ja olut. Hyvään kahviin olen surkeasti addiktoitunut, en pääse aamuisin minnekään, ennen kuin olen ryystänyt sitä pari - kolme mukillista. Niin ja ruoka ilman espressoa on kuin i ilman pistettä - ihan kelpo mutta jotain siitä puuttuu.
Kissoille olen valitettavasti allerginen, ja siksi emme oikein ymmärrä toisiamme. Pystyn olemaan samassa tilassa kissan kanssa, kunhan otan antihistamiinia enkä koske kissaan (ja tämä on jo suuri parannus muutaman vuoden takaisesta tilanteesta). Sen sijaan koirille en ole ollenkaan allerginen, voin rapsutella niitä vaikka päivät pääskytysten.
Viimeiseen kysymykseen vastaan: musta. Tämä ei ole mikään rotu- vaan pikemminkin t-paitakannanotto. Käytän paljon mustia vaatteita, valkoisia en ollenkaan. Selitykseksi riittänee, että en ole siisti ihminen, ja kaiken lisäksi olen allerginen kloriitille.
*) Kuten huomataan, Piilomajan emäntä iski kysymyksillään paitsi periaatteiden myös allergioiden ytimeen. Tämä kuulostaa siltä kuin olisin kovinkin vaivainen, nuhainen ja rupinen koko ajan, mikä ei suinkaan pidä paikkaansa. Kissojen ja joidenkin harvinaisten kemikaalien lisäksi olen nimittäin tätä nykyä allerginen vain joillekin siitepölyille, ja enimmäkseen allergiat eivät vaivaa minua ollenkaan. Mikä onkin hyvä, sillä siedän huonosti antihistamiineja. Ne väsyttävät, hidastavat, turvottavat ja tekevät ärtyisäksi. Arvatkaa, miten kivan yhdistelmän ne muodostavat PMS-oireiden kanssa!
2 kommenttia:
Kiitos vaan vastauksista!
Minä olen sekä tee että kahvi..mutta pääsen vallan hyvin liikkeelle ilman kahvia. Yleensä juon aamulla ensin teetä ja jos on aikaa niin lisäksi maitokahvia.
Ja sitä espressoa keittelen sellaisella vanhanaikaisella toosalla kaasulevyllä.
Ja olen ehdottomasti kissa. Tai siis pidän niistä valtavasti. Koirat on vähän tyhmän oloisia. Tosin afgaanin vinttikoirat ovat kauniita ja tarpeeksi leuhkoja minun makuuni.
Ja musta väri täälläkin.
Niin kauan kuin olin myös koirille allerginen, ajattelin, että tykkäisin enemmän kissoista, ne kun ovat niin kauniita ja sulavia. Allergiatilanteen sittemmin helpotuttua olen päässyt tutustumaan pariin niin mainioon koirayksilöön, että alan kallistua koiraihmiseksi.
On muuten koiria, jotka ovat yhtä omanarvontuntoisia kuin kissatkin. Tunnen esmes yhden shitzun, joka pistää kenet ja minkä tahansa ojennukseen. Eikä lipsu hetkeksikään eleganssistaan.
Lähetä kommentti