Tekee mieli aloittaa tämä postaus naamakirjan statuspäivityksen tapaan: Kukkis viettää syysloman ensimmäistä iltaa parvekkeella seuranaan kynttilöitä, lasillinen viiniä ja uskollinen läppärinsä Eikka. Hah! Revi siitä, lokakuu, lasitetulla parvekkeella tarkenee vielä!
Viimeksi uhosin, että olen keksinyt ihmekonstin, jolla poistan kaikki esteet bloggaamisen tieltä ja alan kirjoitella tänne juttuja kuin vettä vaan. Ongelmanahan on, että puhun, kirjoitan tai vaikka tanssin mistä aiheesta tahansa ja pitkään - mutta mieluiten ensin odotan, että joku muu keksii mulle sen aiheen. Virikkeeksi itselleni päätin, että valitsen seuraavat otsikot jonkin levyn biisien mukaan. Ihan vaan pirruuttani ja siksi, että se sattui lojumaan pöydällä Eikan vieressä, valitsenkin kokoelman, Tehosekoittimen Golden Greatsin kakkoslevyn. Jos joku muukin kaipaa aiheita tai otsikoita, tämän idean saa vapaasti varastaa.
Teretulemast takaisin Kukkamaalle, seuraavaksi saatte lukea siitä, mitä tapahtuu, kun ote irtoaa.
3 kommenttia:
lasitetulla parvekkeella tarkenee vielä!
Niinpä, ja eilen meillekin vihdoin saatiin lasit! Jo sitä joulusta asti on odotettukin. Syksyn ekat kynttilätkin sytytin tänään (tai siis näköjään eilen). Siinäkin siis oomme samiksia. Minulla vain juttu ei vetenä virtisi, vaikka joku keksisi aiheen!
Hyvää syksyä! (epäortodoksisesti pidän tätä aikaa liki parhaana aikana vuodesta, mutta vain siksi, että parveelta näkyy biljoona punaista vaahteraa).
Kerran kun mun ote irtosi kaaduin aika pahasti.
Pullo pysyi ehjänä, pyörä meni paskaksi.
Semmoinen tarina.
SÄ, onnea uusien lasien johdosta! Minunkin mielestäni syksy on toiseksi paras vuodenaika eikä vähiten juuri ruskan ja kynttilöiden takia.
Violet, kiitti traagisesta tarinasta, joka kuitenkin sai mut naurahtamaan ääneen. Pääasiahan on, että pullo pysyi ehjänä :)
Lähetä kommentti