Syksyn korvalla kuuluu aina miettiä, mihin tämä blogi on oikein menossa. Miksi kirjoitan tätä ja kuka tätä edes lukee?
En jaksa rasittaa teitä arkielämäni mitättömillä pikku sattumuksilla, niitä varten on naamakirjan statusupdatet. Ammatillisista tai yhteiskunnallisista aiheista minulla ei ole kerrassaan mitään sanottavaa, ja sen voin sanoa duunin kahvihuoneessa. Ruokabloggaajaksi minusta ei ole, koska koko kesänä olen kokkaillut niin vähän, etten enää edes muista, mistä kettiö pannaan päälle (ai ei vai? no siitä se sitten johtuu). Fäshönbloggaajaksi minusta ei myöskään ole, vaikka mieleni tekisikin esitellä teille Tallinnan kenkäalennusmyyntien saaliini. Alkaisinko neulebloggaajaksi? Onhan mulla se 12 vuotta sitten aloitettu villapaidan tekele, jos vaikka nappaisin kuvan siitä.
Meemeihin on hauska vastata, mutta epäilen, että niitä on vähemmän hauska lukea, ellei sitten satu olemaan yhtä hulvaton kirjoittaja kuin Tiina. Näitä vastauksia lukiessani nauroin itseni tärviölle. Suosikkikysymykseni ovat numerot 24 ja 30.
Auringonkukkametsän yllytyksestä vastasin verkkosivujen tekijöille tarkoitettuun kyselyyn. Olisin vinkannut siitä teillekin, mutta kappas vaan, vastausaika on jo umpeutunut. Kaikenlaiset tutkimukset ovat aina hyödyllisiä, ja erityisen tärkeää on, että vastaajien joukkoon valikoituu sellaisia huipputyyppejä kuin sinä, minä ja Hentun Liisa. Siksipä pistinkin pystyyn oman kyselyni, se on sivupalkissa, vastatkaa siihen (kaikki jotka lukevat tätä riiderin ikkunasta, hopi hopi, tervetuloa tänne blogin puolelle!).
Jostainhan se on aloitettava. Blogillisen on pakko yrittää.
Sekavan jorinan päätteeksi jotain ihan muuta siltä varalta, että joku ei ole tätä vielä mistään lukenut tai on sattunut unohtamaan: ensi viikon perjantaina 5.9. on Alppilan Weeruskassa blogimiitti, johon ovat tervetulleita blogeja kirjoittavat, lukevat, kommentoivat ja muuten vain kiinnostuneet. Se tarkoittaa juuri sinua! Siellä ehkäpä nähdään.
7 kommenttia:
Tsih, kiitos vaan. :D
Kiva, jos joku jaksaa lueskella niitä meemivastauksia, sillä niihin vastailu on hauskaa. Ja blogiahan kirjoitetaan tietysti vain itselle... ;)
Olet sinäkin kyllä aika hulvaton kirjoittaja, ettei tarvitse siitä tuntea minkäänlaista epäröintiä. Siksi olikin pakko äänestää jokaista noista vaihtoehdoista, koska haluan lukea täältä ihan mitä tahansa.
Päivän kysymys: kuka ihme on se kuuluisa Hentun Liisa?
Ehkä nähdään. Olen koulutuksessa Mäkelänkadulla kuuteen asti ja saattaisihan sitä ainakin pistäytyä. Mutta kurssi jatkuu lauantaina, joten kovin hulvattomaksi ei voi heittäytyä!
Ihan sama mitä kirjoitat, kunhan et lopeta kirjoittamista kokonaan :)
-t. touhis, joka on laiska kommentoimaan mutta ahkera lukemaan
Anteeks ny, mutta kävi kuin Tiinalle: joka kohta oli pakko ruksia. Lisäksi joskus voisi olla joku runo, mutta ei kauhean usein koska... nomuttasiis pidänhän minä runoista mutta en ööh koko ajan. Oliko tuo nyt tarpeeksi sekavasti sanottu?
Epistä! Mäkin haluan blogimiittiin!
Ainiin ja mullakin on muuten täyblogiidentitetti- tylsyys-en jaksa-en tiedä-kriisi. En oo ruoka-,juoma-,-fäshön,-huumori,-politiikka, -en mikään ploki. En myöskään kirjoita päiväkirjaa saatika että kirjoittaisin tekemistäni. Enkä oo feibuukissakaan. Kommentoidakaan en jaksa niin usein. Krooh pyyh....Muta ei hei kadota jookos!
enkä osaa enää kirjoittaakaaaaannnazzhazahaäääähhh
Kiitos vaan kauniista sanoista kaikille ja Hentun Liisalle! Mulle kyllä sopii Katan ehdotus, että ei kadota, kunhan se sopii myös kaikille teille muille.
Arvasin, että ei olisi pitänyt hehkuttaa blogimiittiä, koska heti kävi niin, että mulle tuli siksi illaksi lapsenhoito-ongelma. En ole vielä kuitenkaan kokonaan menettänyt toivoani. Ehkä pääsen edes hetkeksi bilettämään. Katsotaan, sanoi lääkäri.
Lähetä kommentti