Kesän kääntyminen syksyksi on hienoa aikaa. Koulu alkaa, jumppa alkaa, postiluukusta tupsahtaa Juhlaviikkojen ja oopperan ohjelma. Voi rapsuttaa mullat kantapäistään ja ruveta taas kaupunkilaiseksi. Mitä siitä, että loma on ohi ja illat kääntyvät pimeän puoleen - voi sytyttää kynttilän, istua parvekkeella ja katsella oudon riemun tuntein syysmyrskyssä taipuvia puita.
Lattiaremontti venyi kesäkuun puolelle, ja sen jälkeen en ole juurikaan viettänyt aikaani seinien sisällä pistämässä paikkoja kuntoon. Mitä siitäkään. Tällä hetkellä minua ei yhtään haittaa elellä keskeneräisessä huushollissa. Itse asiassa en ole aikonutkaan laittaa mattoja takaisin, menisivät uudet lattiat ihan hukkaan. Sitten kun lakkaa tarkenemasta villasukat jalassa, voin harkita asiaa uudestaan.
Sitä paitsi olen lapsesta asti salaa haaveillut siitä, että huonekalut olisivat väärissä paikoissa. Viltsun mielikuvitusleikissä lelut heräävät elämään öisin, minä taas kuvittelen, miten sisustus etsii yöllä itselleen uuden paikan. Violetiksi maalattu lasten piirustuspöytä käy ihan hyvin sohvapöydästä, ja sohvapöytä sopii mainiosti keittiön ikkunalaudan jatkeeksi. Läppäri on löytänyt itselleen kodin eteisen lipastolta, joka on salaa hiipinyt olkkarin nurkkaan ja toivoo, ettei sitä huomattaisi sieltä.
Joskus kirjoitin päiväkirjaani, että ansaitsen niin monta uutta alkua kuin on tarpeen. Niin me kaikki. Tervetuloa vanhat tutut ja satunnaiset kulkijat, käykääpä kommenttilootassa morjenstamassa. Baari on auki, saa tilata, mitä tykkää.
8 kommenttia:
Moi, pitkästä aikaa! :)
Moi, wanha tuttu täällä.
En kerkee nyt muuta kun olen kiireinen, mutta ehkä joskus paremmalla ajalla.
Hellou dear! Tilaisin alkavan syksyn kunniaksi römäkän hedelmä-marja-jogurtti-cocktailin, semmoisen äklöterveellisen ja pelottavan raikkaan, kiitos! Sitä juodessa teen ryhtiliikkeitä (jopa) minäkin :-)
Mä tykkään tästä syksystä kanssa, ja kaikesta uudesta kivasta mitä se mukanaan tuo.
Niin että moi. Ja ottaisin nyt tässä vaiheessa päivää kahvin, vaikka jonkun suklaanmakuisen.
Heeii! Täällähän on vanhoja tuttuja! Tai ei mitenkään vanhoja vaan erittäin freesejä. Kiva nähdä! Kierrokset jugurttijuomaa ja suklaakahvia kaikille! Siirrytään väkevämpiin sitten vähän myöhemmin.
Mie raahaan huvikseni huonekaluja joskus paikasta toiseen...
Mulle vissyä, kiitos! Kylmänä. Sen verran itseinhoa kesä kerrytti ruhoon.
Kiva, että ilmaannut maisemiin syksyn myötä. Minullakin on outoja esineitä oudossa paikassa. Parvekkeelta pois siivottu jättikaukoputki odottaa keskellä olohuonetta kuljetusta siskolle, ja sitä katsellessani voin nyt lohduttautua viisailla lauseillasi. Hittojako tässä ressaamaan, lähtee kun lähtee tai jää paikalleen, sama tuo!
Hallatar ja SÄ, kiva kun poikkesitte! Näyttäisi siltä, että tässä olisi jotain synergiaetuja saavutettavana, jos toinen raahaa tavaroita huvikseen ja toisella ne ovat jääneet vääriin paikkoihin ... :)
Muistan muuten, että Sun äitis kanssa olemme ennenkin jutelleet siitä, että muuton, siivouksen tms. jälkeen tavaroilla on taipumus oudosti kasaantua. Sovitaan niin, että jätetään ne niille sijoilleen! Kyllä ne jossain vaiheessa siirtyvät, ja jos eivät siirry, niihin ehtii sopivasti tottua.
Lähetä kommentti