Ulkona

Haluatteko tietää, mitä näen, kun katson ikkunasta ulos? Jos ette halua, niin minkäs minä sille voin. Katselkaa sitten vaikka Zermattin maisemia, onhan siellä lievästi hienompaa kuin Helsingissä. Kerron kuitenkin.

Kun katson ikkunasta ulos juuri nyt, täällä töissä, näen sellaista mitä voi kuvitellakin näkevänsä ison toimistotalon ikkunasta keväisenä perjantai-iltapäivänä. Näen Simpsons-taivaan, talojen kattoja, muutaman lipun liehumassa ja kauempana siintäviä puiden latvoja. Jos vähän kurkottelen, näen myös Pasilan tv-tornin, ja jos siristän, näen vesitornin, joka sijaitsee jossain pohjoisemmassa. Ehkä peräti Vantaalla asti. On mulla näköalat.

Kuulen myös kaikenlaista, joka houkuttelisi minua jo pois täältä neljän seinän sisältä. Ratikan kolinaa, lokkien kirkumista, liikenteen huminaa. Vaikka enpä mä pitkälle pääse, kun kohta täältä lähden. Saan mennä omaan keittiööni kokkaamaan ruokaa perheelle ja tihrustamaan ulos ikkunoista, joiden läpi talven jäljiltä tuskin näkee. Sen verran kuitenkin, että voi seurata kevään etenemistä. Puissa on jo isot lehdet! Uutinen! Kevään vaalea vehreys alkaa olla takanapäin ja kesä täällä! Lisää uutisia! Tuomi kukkii jo, ja kohta kukkii kielo!

Tämän ihanuuden jaoin kanssanne ihan vain siksi, että blogia täytyy päivittää, muuten se näivettyy. Valitukset ja parannusehdotukset otetaan vastaan kommenttilootassa. Perjantain kunniaksi voin vaikka tarjota virtuaalikahvit. Pullaa kans.