Rukkanen parka. Pieni, vaatimaton vaatekappale pitää talvipakkasilla näppimme lämpiminä, ja mitä se saa palkaksi aherruksestaan? - Sanontoja, joilla viitataan ikäviin tai vielä ikävämpiin asioihin. Ne voi antaa tai saada tai heittää naulaan. Huonosti käyttäytyvistä lemmikeistä voi uhata jopa tehdä sellaiset.
Nyt on tullut naulaan heittämisen aika. Bloggaamisen kulta-aikana kirjoitusaiheita ei tarvinnut kaivella väkisin ja pelkkä ajatus Veijo Bloggeriin kirjautumisesta hykerrytti kuin olisi ollut kuumatkin treffit tulossa. Sori vaan Veijo, mutta tää meidän juttu ei enää toimi.
Mielelläni yhä luen blogeja ja joskus harvoin kommentoinkin, mutta oma blogi ei ole mielessä ikinä. Naamakirja vie isoimman siivun sosiaalisesta nettiajasta, ja mikrobloggaus alkaa nousta sen rinnalle toiseksi aikasyöpöksi.
Pelkkää ajanpuutetta en voi kuitenkaan syyttää viime aikojen laiskasta bloggaamisestani. Kukkamaan puolittainen anonymiteetti on myös alkanut vaivata. Läheisimmät blogitutut ovat tätä nykyä tuttuja muuallakin - sellaisissa ympyröissä, joissa olen enemmän oma itseni tai ainakin esiinnyn omalla nimelläni. Kuka tämä "Kukkis" oikein on, ja miksi minun pitäisi raahata häntä mukanani?
Kiitän ystäviä, tuttuja ja vieraita, kaikkia teitä, jotka olette lukeneet, kommentoineet, poikenneet satunnaisesti tai vierailleet uskollisesti. Teidän kanssanne olen nauranut monet naurut ja tainnut joskus jonkun kyyneleenkin vuodattaa. Täältä olen saanut tukea silloin kun olen tarvinnut - ja tiedätte varmaan, että olen tarvinnut.
Tavataan toisaalla!
P. S. Jos jäät kaipaamaan yhteystietojani tai haluaisit kaverikseni vaikkapa Naamakirjassa, ilmoitathan joko kommentilla tai sähköpostilla. Kukkiksen sähköpostiosoite kukkis7 (ättä) gmail.com toimii toistaiseksi, mutta luen sitä erittäin harvoin.
