Heti ekalla kuvalla lyön ainakin kaksi kärpästä, sillä Minh pyysi kuvaa ihkuimmista kengistäni. Nämä Art Companyn popot ovat suosikkini, koska niillä on niin hyvä kävellä. Hassu ulkonäkö on plussaa.
Myös näillä retro-adduilla tepastelen ahkeraan.
Nämä popot jouduin ostamaan, kun yksiin bileisiin oli pakko saada hopeanväriset kengät. Ehkä vielä joskus keksin niille muutakin käyttöä.
Tällaisia joudun joskus käyttämään töissä. Vähän liian siistit mutta muuten ihan söpöt.
Tässä uusin hankintani. On tällä parikin. Nämä nilkkurit ovat siistit mutta silti aika ihkut.
Tässä toinen suosikkitalvikengistäni. Tuon vihreän tsydeemin voi vetää pidemmäksi, jolloin se lämmittää viluisen täti-ihmisen säihkysääriä. Art Companyn kengät ovat parhaita. (Kappas vaan. Mainitsin Art Companyn kahdesti samassa tekstissä. Sponsorit, huomio?!)
Tämä kuva piti ottaa, koska Sun äitis mielestä minulla on aina puukengät jalassa. Eikä hän vallan väärässä olekaan. Puukkareita on useampi pari, tässä tällaiset vähän vähemmän käytetyt. (Siltä varalta että sponsoreita on enemmänkin liikkeellä: tykkään myös Espritin kengistä. Vink vink.)
Last but not least yhteiskuva: kengät, varpaat ja oikeassa reunassa pieni kaistale sohvan selkänojaa. Kaura toivoi kuvaa varpaista. Suojelen mielenterveyttänne sen verran, että tämän enempää en varpaitani esittele. Ne ovat nimittäin käsittämättömän rumat. Älkää katsoko kovin tarkkaan myöskään kivettyneitä kantapäitä ja helman alta tursuavia säärikarvoja. Kuka sitä sunnuntaiaamuisin olisi priimakunnossa, en minä ainakaan.
Tiina taas pyysi kuvaa sohvan alusesta tai sohvasta. Sohvan alta en saanut kuvaa, koska valoa ei ollut tarpeeksi, mutta voin kertoa, että siellä on pölyä, muruja ja sähköjohtoja. Käyttäkää mielikuvitustanne. Sohva on tylsä, koivupuinen IKEAn viritys. Sen päällä on ruskea päiväpeitto ja läjä sinisiä ja violetteja nojailutyynyjä. Etsin pari vuotta sohvaa, joka mahtuisi ainoaan tilaan, johon se minun huushollissani sopii. Sohvan piti olla sopiva löhöilyyn, ja siinä piti olla yksinkertainen vuodemekanismi. Ainut kriteerit täyttävä mööpeli löytyi IKEAsta. Sohvanmetsästyksen huvittava puoli paljastui, kun olin saanut uuden sohvan paikoilleen ja siskoni tuli sitä katsomaan. "Toihan on just samanlainen kuin se meidän sohva, joka ei kelvannut sulle pari vuotta sitten", sisko tokaisi. Niinpä niin. Huonekalujen ja muun roinan kierrätys toimii perheessämme enimmäkseen hyvin, mutta joskus vaan on pyörä keksittävä kahteen kertaan.
!!!SPOILER ALERT!!! Seuraavassa kuvapostauksessa ainakin lempilaite, lempimuki, kaistale pöytäliinaa, vihreä kortti ja elämäni mies. Pysykää kanavalla!
7 kommenttia:
Missä tommosia Art Companyn kenkiä myydään, kun ei ole ikinä silmääni sattunut?
Taidan olla vaan sokea...
Kivoja kuvia, kiitos kiitos. :)
Niitä myydään esim. Tampereella :) Vihreävartisiin ihastuin, kun näin ne näyteikkunassa Hämeenkadulla aika lähellä siltaa mutta aseman puolella ... (Tampereen paikallistuntemukseni on selkeää, vai mitä?). Taisin kuitenkin ostaa ne täältä kotoa, proosallisesti Aleksi 13:sta.
Erittäin huolellinen kuvareportaasi, kiitos!
Minä tykkäisin kanssa kengistä, joissa on joku villasukkavarsi, vaikka vuosi sitten en olisi kuollaksenikaan sellaisia jalkoihini pannut. Nyt panisin.
-minh-
Noita arttejahan myydään nykyisin monissa kenkäkaupoissa, ainakin Andiamoissa ja joissain K-kenkäkaupoissa. Jyväskylästä löytyy muuten suurin koskaan näkemäni valikoima näitä ja (saman tehtaan) El Naturalista-kenkiä siitä yhdestä ei-minkään-ketjun isosta kenkäkaupasta melkein kävelykadun päässä.
Tämän besserwisser-pläjäyksen lisäksi piti sanomani, että ihania kenkiä! (varsinkin artit)
Aivan ihania nilkkureita (ja muita kans, mutta tähän vuodenaikaan kiilusilmä kiintyy just nilkkureihin)!
El Naturalistalla on myös villasukkavartisia nilkkureita. Melkein ostin keväällä alesta, mutta sitten päädyin pitkävartisiin asiallisiin, kun sellaisillekin oli olevinaan tarvetta. Nyt jo kaduttaa!
Eka minäkin ajattelin, että onpa hassut varret, mutta sitten mieleni muuttui ja nyt en vaihtaisi noita mihinkään. El naturalistan kengät ovat myös söpöjä, mutta niissä ei yleensä ole korkoja eli eivät sovi mulle. Jospan kommentin perusteella seuraava kotimaanmatka täytyy suunnata Jyväskylään ...
No kävipä iloisesti, koska mähän olen jo Tampereella valmiiksi. Täytyy vain mennä aseman puolelle Hämeensiltaa. ;D
Katsoin niiden nettisivuilta, että Andiamoissa myydään Tampereella. Täytyy joskus käydä tsekkaamassa. :)
Lähetä kommentti