Kiitos ja kumarrus sentään, Tiina paiskasi haasteella:
”Listaa asioita, jotka tuovat hyvää mieltä. Ihan sekalaisessa järjestyksessä. Haasteeseen kuuluu jakaa vähintään kymmenen hyvän mielen asiaa. Anna eteenpäin ainakin viidelle bloggaajalle.”
1. Lapset. Nuo perässävedettävät, murjottavat, patalaiskat sontiaiset. Nuo edellä pomppivat, hymynaamaiset, avuliaat intopiukkikset. Silloin tällöin (lue: monta kertaa päivässä) raivostun tai tylsistyn heihin, mutta enimmäkseen kuitenkin olen lemmessä ja lääpälläni. Mitä pienten silmien pilkahduksia! Mitä läpänheittoa! Millaisia persoonallisuuksia! Ei mahda mitään, tähän minut on luotu, lasten kanssa elämiseen.
2. Aurinko, valo ja lämpö. Pitäkää neljä vuodenaikaanne, talvi ei vaan oo mun juttu. Ettei puolet elämästä kuluisi säätilan takia mököttämiseen, yritän löytää talvestakin nautinnollisia hetkiä ja hyviä puolia. Niitä ovat esimerkiksi glögi, kynttilät, uuniruoat, isot kaulahuivit, lasten pipokiharat ja punaiset posket. Lämpimästä vuodenajasta plussapuolia ei tarvitse erikseen etsiä. Voi vain olla ja nauttia.
3. Ulkona liikkuminen, olipa vuodenaika mikä tahansa. Kun happi virtaa kehoon, tuntee elävänsä. Liike selkeyttää ajatuksia ja maisematerapia hivelee sielua.
4. Parisuhde. Se voi tosiaankin olla elämää rikastuttava asia. Jännä juttu. Eksän kanssa viimeisinä vuosina totuin siihen, että parisuhde on kiiltäviä kulisseja, laimeaa kiintymystä, kamalaa ahdistusta tai kaikkia näitä yhtä aikaa. Olin jo ehtinyt unohtaa, miltä tuntuu, kun samassa kodissa asuu toinen aikuinen, jolle minä olen tärkeä ja haluttava. Se on aika jees tunne.
5. Ystävät ja ystäviksi laskettavat perheenjäsenet. Pus.
6. Aistit. Koska ilman niitä emme kokisi maailmasta mitään. Näkö- ja kuuloaisti ovat ikisuosikkeja ja maailmassa pärjäämisen kannalta käteviä, mutta haluaisin kutsua estradille pari muutakin aistia, joita ilman arkeni olisi kuolettavan tylsää. Iso käsi tunto- ja makuaistille! Lapasten lämpö ja karheus, lapsen ihon pehmeys, armaan hyväilyt, tee, suklaa, pähkinät – siinä muutamia elämäni sulostuttajia, jotka ilman aisteja olisivat mulle herttaisen yhdentekeviä.
7. Oppiminen ja osaaminen. Nautin kummastakin. Muistan joka päivä olla kiitollinen siitä, että pää ja kroppa vielä toimivat ja jopa oppivat uuttakin. Rapistuminen on jo alkanut, huomaan sen kyllä, mutta vielä selkä venyy, jalka nousee, hengitys kulkee, jaksan urheilla, tajuan vitsit ja osaan laittaa ruokaa. Hyvä mä!
8. Kaunis ja tilanteeseen sopiva kielenkäyttö. Olipa sitten kirjoitettua tai puhuttua kieltä ja suomee, savvoo tai jotakin muuta.
9. Hyvät teot ja iloiset yllätykset. Muistakaa olla kilttejä toisillenne!
10. Vesi. Tykkään juoda sitä, katsella sitä ja polskia siinä. Yritän omalta osaltani hoitaa hommat sillä lailla, että lasteni lapsillakin olisi puhdasta juomavettä ja kauniita merimaisemia.
En jaa eteenpäin, mutta ottakkee, ottakkee, jos jonkun mieli tekee.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kiertis. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kiertis. Näytä kaikki tekstit
23.10.12
Vettä on virrannut Mynäjoessa
Välitilinpäätös, kert Ohari, Tiina ja Zepakin sen tekivät. Jospa bloggaamiseni lähtisi tästä uuteen nousuun. Olenhan jo ilmoittautunut blogitapaamiseenkin!
Kymmenen vuotta sitten, vuonna 2002:
1. Poikani täytti vuoden, ja palasin äitiyslomalta töihin.
2. Kipuilin, koska tiesin, että joutuisimme muuttamaan pois Kalliosta.
3. Kuvittelin, että minun ja silloisen mieheni välit palautuisivat yhtä auvoisiksi kuin ne olivat olleet.
Viisi vuotta sitten, vuonna 2007:
1. Poikani oli vahva, villi ja tunteikas eskarilainen.
2. Olin kotiutunut uuteen kaupunginosaan.
3. Vuosien väännön jälkeen erosin. Tai mieheni erosi minusta. Tai erosimme kumpikin. Mies muutti lähelle, ja minä ja Viltsu jäimme vanhaan kotiimme asumaan.
Kolme vuotta sitten, vuonna 2009:
1. Minulla oli uusioperhe ja odotin vauvaa. Hups! Niin ne vuuet männöö kun ovat männäkseen.
2. Aloin vähitellen sopeutua siihen, että poikani asui luonani vain puolet ajasta.
3. Osasin nauttia siitä, että pääsin pari-kolme kertaa viikossa joogaan tai vesijumppaan.
Vuosi sitten, vuonna 2011:
1. Lilliputti-vauva täytti vuoden ja meni päiväkotiin.
2. Piitu alkoi asua sataprosenttisesti meillä. Aloin myöntyä siihen ajatukseen, että olen äiti kolmelle lapselle. Ei niin että minulla olisi ollut mitään Piitun äitinä olemista vastaan, en vain halunnut tallata kenenkään varpaille.
3. Olisin tahtonut olla äiti neljännellekin lapselle, mutta en saanut.
Tähän asti tänä vuonna:
1. Alkuvuodesta sinnittelimme liian pienessä asunnossa, koska mulla oli epärealistisia kriteereitä uudelle kodille. Sen piti mm. olla iso ja halpa ja sijaita tietyssä korttelissa n. sadan metrin päässä ratikkapysäkistä. Itsestään täyttyvä jääkaappi ois ollut plussaa.
2. Keväällä muutimme isompaan kämppään kilometrin päähän vanhasta. Se on kohtuuhintainen, eikä ratikallekaan ole liian pitkä matka. Viihdymme, vaikka jääkaappi pitää täyttää itse.
3. Olen tehnyt vaikka mitä muutakin, mutta ne eivät kaikki mahdu tähän.
Eilen:
1. Kävin työterveyslääkärillä, joka tarjosi sairauslomaa kipeän koipeni takia. En ottanut vastaan.
2. Söin hyvää pinaattipastaa.
3. Vastaanotin mieluisan vieraan.
Tänään:
1. Klenkkaan kotiin.
2. Laitan lohilaatikon uuniin.
3. Järjestelen harrastusrumbaa.
Huomenna:
1. Laitan luultavasti chili con carnea.
2. Ai eikö tää ollutkaan ruokakysely?
3. Herra tietää.
Ensi vuonna:
1. Täytän 43. Olen siis mieleltäni ja käytökseltäni tyyni ja aikuismainen.
2. Pystymme toivottavasti viettämään koko perheen yhteistä kesälomaa ja tekemään vaikka jonkun pikku matkan jonnekin.
3. Pidän lapsille kunnolliset synttärijuhlat ja kutsun muutenkin useammin ihmisiä meille. Jos sanoo vain yleisesti "tule joskus käymään", niin ei ne perhanat tule!
Kymmenen vuotta sitten, vuonna 2002:
1. Poikani täytti vuoden, ja palasin äitiyslomalta töihin.
2. Kipuilin, koska tiesin, että joutuisimme muuttamaan pois Kalliosta.
3. Kuvittelin, että minun ja silloisen mieheni välit palautuisivat yhtä auvoisiksi kuin ne olivat olleet.
Viisi vuotta sitten, vuonna 2007:
1. Poikani oli vahva, villi ja tunteikas eskarilainen.
2. Olin kotiutunut uuteen kaupunginosaan.
3. Vuosien väännön jälkeen erosin. Tai mieheni erosi minusta. Tai erosimme kumpikin. Mies muutti lähelle, ja minä ja Viltsu jäimme vanhaan kotiimme asumaan.
Kolme vuotta sitten, vuonna 2009:
1. Minulla oli uusioperhe ja odotin vauvaa. Hups! Niin ne vuuet männöö kun ovat männäkseen.
2. Aloin vähitellen sopeutua siihen, että poikani asui luonani vain puolet ajasta.
3. Osasin nauttia siitä, että pääsin pari-kolme kertaa viikossa joogaan tai vesijumppaan.
Vuosi sitten, vuonna 2011:
1. Lilliputti-vauva täytti vuoden ja meni päiväkotiin.
2. Piitu alkoi asua sataprosenttisesti meillä. Aloin myöntyä siihen ajatukseen, että olen äiti kolmelle lapselle. Ei niin että minulla olisi ollut mitään Piitun äitinä olemista vastaan, en vain halunnut tallata kenenkään varpaille.
3. Olisin tahtonut olla äiti neljännellekin lapselle, mutta en saanut.
Tähän asti tänä vuonna:
1. Alkuvuodesta sinnittelimme liian pienessä asunnossa, koska mulla oli epärealistisia kriteereitä uudelle kodille. Sen piti mm. olla iso ja halpa ja sijaita tietyssä korttelissa n. sadan metrin päässä ratikkapysäkistä. Itsestään täyttyvä jääkaappi ois ollut plussaa.
2. Keväällä muutimme isompaan kämppään kilometrin päähän vanhasta. Se on kohtuuhintainen, eikä ratikallekaan ole liian pitkä matka. Viihdymme, vaikka jääkaappi pitää täyttää itse.
3. Olen tehnyt vaikka mitä muutakin, mutta ne eivät kaikki mahdu tähän.
Eilen:
1. Kävin työterveyslääkärillä, joka tarjosi sairauslomaa kipeän koipeni takia. En ottanut vastaan.
2. Söin hyvää pinaattipastaa.
3. Vastaanotin mieluisan vieraan.
Tänään:
1. Klenkkaan kotiin.
2. Laitan lohilaatikon uuniin.
3. Järjestelen harrastusrumbaa.
Huomenna:
1. Laitan luultavasti chili con carnea.
2. Ai eikö tää ollutkaan ruokakysely?
3. Herra tietää.
Ensi vuonna:
1. Täytän 43. Olen siis mieleltäni ja käytökseltäni tyyni ja aikuismainen.
2. Pystymme toivottavasti viettämään koko perheen yhteistä kesälomaa ja tekemään vaikka jonkun pikku matkan jonnekin.
3. Pidän lapsille kunnolliset synttärijuhlat ja kutsun muutenkin useammin ihmisiä meille. Jos sanoo vain yleisesti "tule joskus käymään", niin ei ne perhanat tule!
11.1.12
2011
Jotta Kukkamaa ei muuttuisi kirjablogiksi, katsellaan hetki taaksepäin. Vuosikatsaus on lainattu Pagistaanista.
1. Mitä sellaista teit vuonna 2011, mitä et ollut tehnyt koskaan aiemmin?
Vuokrasin laskettelusukset ja lähdin lautailevan poikani kanssa rinteeseen. Olen kyllä lasketellut nuoruudessani mutta en viimeiseen pariinkymmeneen vuoteen.
2. Piditkö uudenvuodenlupauksesi, ja teetkö enemmän ensi vuodelle?
En harrasta uudenvuodenlupauksia.
3. Synnyttikö kukaan läheisesi?
Kyllä. Sisko. Muista tutuista ainakin yksi kaveri. Moni ikätoverini on intoutunut sikiämään, kun neljänkympin rajaviiva lähestyy tai on juuri ylittynyt.
4. Kuoliko kukaan läheisesi?
Kuoli. Mummo. Lisäksi muutamakin läheinen menetti perheenjäseniään. Oli aika hurja vuosi.
5. Missä maissa kävit?
Virossa, Latviassa ja Hollannissa. En kai muualla.
6. Mitä sellaista haluaisit vuonna 2012, jota puuttui vuodesta 2011?
Perheen yhteistä kesälomaa.
7. Mitkä vuoden 2011 päivämäärät tulet aina muistamaan ja miksi?
19.8.
8. Mikä oli suurin saavutuksesi tänä vuonna?
Pitääkö saavutuksen olla omaa ansiotani? Hienointa oli se, kun huomasin olevani raskaana. Surullisinta oli se, että sitten kävi niin kuin kävi. Niiden rinnalla töihin tai muuhun maalliseen kilvoitteluun liittyvät asiat ovat hyvin vähäpätöisiä.
9. Mikä oli suurin epäonnistumisesi?
Ks. ed.
10. Kärsitkö sairauksista tai vammoista?
Joo, muun muassa korvatulehduksesta ja murtuneesta varpaasta.
11. Mikä oli paras asia, jonka ostit?
Uimahallin sarjalippu.
12. Kenen käytös herätti hilpeyttä?
Omani.
13. Kenen käytös masensi?
Nettikeskustelijoiden.
14. Mihin käytit suurimman osan rahoistasi?
Elämiseen.
15. Mistä olit oikein, oikein, oikein innoissasi?
Lasten onnistumisista.
16. Mikä laulu tulee aina muistuttamaan sinua vuodesta 2011?
Hmmm ... No ehkä toi Jarin ja Ville-Gallen Pienissä häissä, koska esittivät sen Hesa-Cupin avajaisissa, joissa olin poikani seurana. I bet you didn't see that coming.
17. Viime vuoteen verrattuna, oletko:
a) laihempi vai lihavampi?
Lihavampi. Syytän hormoneja.
b) rikkaampi vai köyhempi?
Köyhempi, mutta kyllä se tästä, kunhan EM saa opintonsa päätökseen ja velkojaan maksettua.
18. Mitä toivoisit tehneesi enemmän?
Tavanneeni siskon lapsia ja omia ystäviäni. Soittaneeni, laulaneeni ja kirjoittaneeni. Kirjoja olen pitkästä aikaa ehtinyt lukea lähes tarpeeksi.
19. Mitä toivoisit tehneesi vähemmän?
Syöttäneeni perheelle eineksiä tai roskaruokaa. Lapset tykkäävät mutta mua korpeaa - vaikka ei meillä edes niin kovin usein noihin sorruta.
20. Kuinka vietit joulua?
Rauhallisesti, riehakkaasti ja perhekeskeisesti (oma perhe, vanhemmat, sisko ja toinen sisko perheineen).
21. Rakastuitko vuonna 2011?
En kehenkään sellaiseen, johon en olisi ollut jo valmiiksi lemmessä.
22. Kuinka monta yhden yön juttua?
Ei yhtään. Muu olisikin yllättävää. Olenhan lähes sairaalloisen uskollinen.
23. Mikä oli suosikki-tv-ohjelmasi?
En muista, että olisin seurannut mitään tv-ohjelmaa ihan omasta halustani. Lasten takia jouduin katsomaan ainakin Putousta ja ties mitä kykykisoja. Pasila nyt ehkä on poikkeus, sitä katson joskus, vaikka poika ei katsoisi.
24. Vihaatko nyt ketään, jota et vihannut viime vuonna tähän aikaan?
Viha kuluttaa henkisiä voimavaroja, ei auta ketään eikä haittaa ketään muuta kuin itseäni. En harrasta.
25. Mikä oli paras lukemasi kirja?
Mahdoton vastata, mikä oli paras koko vuoden aikana lukemistani kirjoista. Joulukuussa lukemistani kirjoista paras oli Daniel Kehlmannin Maailman mittaajat.
26. Mikä oli suurin musiikillinen löytösi?
Tylsää kyllä, en voi vastata tähän mitään, koska ei mulle tule mitään mieleen. Ilmeisesti kuuntelin vain samoja vanhoja suosikkeja koko vuoden.
27. Mitä halusit ja sait?
Vapaapäiviä. Joululahjaksi paistinpannun.
28. Mitä halusit muttet saanut?
Arvaatte ehkä. En tiedä, oliko hyvä idea lähteä tekemään tätä kyselyä. Liian monessa kohtaa ajatukset palaavat viime vuoden surullisimpaan tapahtumaan.
29. Mikä oli suosikkileffasi tänä vuonna?
Luultavasti Kuninkaan puhe. Just nyt ei ainakaan tule muita mieleen.
30. Mitä teit syntymäpäivänäsi ja kuinka vanha olit?
Olin työmatkalla ja täytin 41.
31. Mikä yksi asia olisi tehnyt vuodestasi mittaamattomasti tyydyttävämmän?
Mähän arvasin. Ei todellakaan ollut hyvä idea vastata tähän.
32. Kuinka kuvailisit henkilökohtaista pukeutumiskonseptiasi vuonna 2011?
Vai vielä konseptia. Farkut ja musta paita, jotkut päheet kengät, mieluiten ilman sukkia. Talvella lisätään takki, pipo, kaulaliina ja lapaset.
33. Mikä piti sinut järjissäsi?
Lapset, avopuoliso, ystävät. Tässä järjestyksessä.
34. Mikä poliittinen asia herätti eniten mielenkiintoasi?
Tähän ei varmaan kelpaa kuninkaalliset häät? Vitsi, vitsi. Sanoisin ehkä että Egyptin ja muiden arabimaiden liikehdintä.
35. Ketä ikävöit?
Mummoa, mutta en sitä dementoitunutta naista, jonka tuhkat tänä vuonna laskettiin multiin, vaan omaa eloisaa, höppänää mummoani kymmenen-kahdenkymmenen vuoden takaa. Samaan syssyyn eksää siltä ajalta, kun olimme nuoria ja rakastuneita.
36. Kuka oli paras tapaamasi uusi ihminen?
Siskon tänä vuonna syntynyt tytär.
1. Mitä sellaista teit vuonna 2011, mitä et ollut tehnyt koskaan aiemmin?
Vuokrasin laskettelusukset ja lähdin lautailevan poikani kanssa rinteeseen. Olen kyllä lasketellut nuoruudessani mutta en viimeiseen pariinkymmeneen vuoteen.
2. Piditkö uudenvuodenlupauksesi, ja teetkö enemmän ensi vuodelle?
En harrasta uudenvuodenlupauksia.
3. Synnyttikö kukaan läheisesi?
Kyllä. Sisko. Muista tutuista ainakin yksi kaveri. Moni ikätoverini on intoutunut sikiämään, kun neljänkympin rajaviiva lähestyy tai on juuri ylittynyt.
4. Kuoliko kukaan läheisesi?
Kuoli. Mummo. Lisäksi muutamakin läheinen menetti perheenjäseniään. Oli aika hurja vuosi.
5. Missä maissa kävit?
Virossa, Latviassa ja Hollannissa. En kai muualla.
6. Mitä sellaista haluaisit vuonna 2012, jota puuttui vuodesta 2011?
Perheen yhteistä kesälomaa.
7. Mitkä vuoden 2011 päivämäärät tulet aina muistamaan ja miksi?
19.8.
8. Mikä oli suurin saavutuksesi tänä vuonna?
Pitääkö saavutuksen olla omaa ansiotani? Hienointa oli se, kun huomasin olevani raskaana. Surullisinta oli se, että sitten kävi niin kuin kävi. Niiden rinnalla töihin tai muuhun maalliseen kilvoitteluun liittyvät asiat ovat hyvin vähäpätöisiä.
9. Mikä oli suurin epäonnistumisesi?
Ks. ed.
10. Kärsitkö sairauksista tai vammoista?
Joo, muun muassa korvatulehduksesta ja murtuneesta varpaasta.
11. Mikä oli paras asia, jonka ostit?
Uimahallin sarjalippu.
12. Kenen käytös herätti hilpeyttä?
Omani.
13. Kenen käytös masensi?
Nettikeskustelijoiden.
14. Mihin käytit suurimman osan rahoistasi?
Elämiseen.
15. Mistä olit oikein, oikein, oikein innoissasi?
Lasten onnistumisista.
16. Mikä laulu tulee aina muistuttamaan sinua vuodesta 2011?
Hmmm ... No ehkä toi Jarin ja Ville-Gallen Pienissä häissä, koska esittivät sen Hesa-Cupin avajaisissa, joissa olin poikani seurana. I bet you didn't see that coming.
17. Viime vuoteen verrattuna, oletko:
a) laihempi vai lihavampi?
Lihavampi. Syytän hormoneja.
b) rikkaampi vai köyhempi?
Köyhempi, mutta kyllä se tästä, kunhan EM saa opintonsa päätökseen ja velkojaan maksettua.
18. Mitä toivoisit tehneesi enemmän?
Tavanneeni siskon lapsia ja omia ystäviäni. Soittaneeni, laulaneeni ja kirjoittaneeni. Kirjoja olen pitkästä aikaa ehtinyt lukea lähes tarpeeksi.
19. Mitä toivoisit tehneesi vähemmän?
Syöttäneeni perheelle eineksiä tai roskaruokaa. Lapset tykkäävät mutta mua korpeaa - vaikka ei meillä edes niin kovin usein noihin sorruta.
20. Kuinka vietit joulua?
Rauhallisesti, riehakkaasti ja perhekeskeisesti (oma perhe, vanhemmat, sisko ja toinen sisko perheineen).
21. Rakastuitko vuonna 2011?
En kehenkään sellaiseen, johon en olisi ollut jo valmiiksi lemmessä.
22. Kuinka monta yhden yön juttua?
Ei yhtään. Muu olisikin yllättävää. Olenhan lähes sairaalloisen uskollinen.
23. Mikä oli suosikki-tv-ohjelmasi?
En muista, että olisin seurannut mitään tv-ohjelmaa ihan omasta halustani. Lasten takia jouduin katsomaan ainakin Putousta ja ties mitä kykykisoja. Pasila nyt ehkä on poikkeus, sitä katson joskus, vaikka poika ei katsoisi.
24. Vihaatko nyt ketään, jota et vihannut viime vuonna tähän aikaan?
Viha kuluttaa henkisiä voimavaroja, ei auta ketään eikä haittaa ketään muuta kuin itseäni. En harrasta.
25. Mikä oli paras lukemasi kirja?
Mahdoton vastata, mikä oli paras koko vuoden aikana lukemistani kirjoista. Joulukuussa lukemistani kirjoista paras oli Daniel Kehlmannin Maailman mittaajat.
26. Mikä oli suurin musiikillinen löytösi?
Tylsää kyllä, en voi vastata tähän mitään, koska ei mulle tule mitään mieleen. Ilmeisesti kuuntelin vain samoja vanhoja suosikkeja koko vuoden.
27. Mitä halusit ja sait?
Vapaapäiviä. Joululahjaksi paistinpannun.
28. Mitä halusit muttet saanut?
Arvaatte ehkä. En tiedä, oliko hyvä idea lähteä tekemään tätä kyselyä. Liian monessa kohtaa ajatukset palaavat viime vuoden surullisimpaan tapahtumaan.
29. Mikä oli suosikkileffasi tänä vuonna?
Luultavasti Kuninkaan puhe. Just nyt ei ainakaan tule muita mieleen.
30. Mitä teit syntymäpäivänäsi ja kuinka vanha olit?
Olin työmatkalla ja täytin 41.
31. Mikä yksi asia olisi tehnyt vuodestasi mittaamattomasti tyydyttävämmän?
Mähän arvasin. Ei todellakaan ollut hyvä idea vastata tähän.
32. Kuinka kuvailisit henkilökohtaista pukeutumiskonseptiasi vuonna 2011?
Vai vielä konseptia. Farkut ja musta paita, jotkut päheet kengät, mieluiten ilman sukkia. Talvella lisätään takki, pipo, kaulaliina ja lapaset.
33. Mikä piti sinut järjissäsi?
Lapset, avopuoliso, ystävät. Tässä järjestyksessä.
34. Mikä poliittinen asia herätti eniten mielenkiintoasi?
Tähän ei varmaan kelpaa kuninkaalliset häät? Vitsi, vitsi. Sanoisin ehkä että Egyptin ja muiden arabimaiden liikehdintä.
35. Ketä ikävöit?
Mummoa, mutta en sitä dementoitunutta naista, jonka tuhkat tänä vuonna laskettiin multiin, vaan omaa eloisaa, höppänää mummoani kymmenen-kahdenkymmenen vuoden takaa. Samaan syssyyn eksää siltä ajalta, kun olimme nuoria ja rakastuneita.
36. Kuka oli paras tapaamasi uusi ihminen?
Siskon tänä vuonna syntynyt tytär.
23.11.11
Enkeleitä, onko heitä
Kirjahaasteessa pitäisi seuraavaksi esitellä kirja, jota pystyn siteeraamaan. Ette tiedä, kuinka kauan olen tätä haastetta pyöritellyt esidementtisissä aivoissani. Ennen vanhaan muistin ulkoa kokonaisia näytelmiä ja melkein romaanejakin. ”Sie haben ein phenomenales Gedächtnis”, sanoi saksan lehtori kerran yliopistossa, kun posottelin menemään osia tenttikirjasta sanasta sanaan. Tapahtumasta on niin kauan ja koko muistamisen taito on niin haalistunut, että nyt voin tämän kertoa brassailematta. Hukkaan meni sekin taito humanistisessa tiedekunnassa. Olisi kannattanut opiskella oikeustiedettä.Se oli silloin, nyt on nyt. Tätä nykyä muistan ulkoa suhteellisen lyhyitä tekstipätkiä, joissa on selkeä, puhekielestä erottuva rytmi. Kun saksan lehtori kerran jo tuli mainituksi, voin jatkaa paljastuksia ja kertoa, että yksi kirja, jota pystyn siteeraamaan, on Der Himmel über Berlin: Ein Filmbuch von Wim Wenders und Peter Handke.
Berliinin taivaan alla -leffa teki minuun ison vaikutuksen. Se ilmestyi vuonna 1987, jolloin olin herkässä 17 vuoden iässä. Vielä paremmin se kolahti muutama vuosi ilmestymisensä jälkeen, kun sen kuvaamasta Berliinistä oli yhtäkkiä tullut historiaa. Tai eihän se mistään todellisesta kaupungista kerro, mutta muurin jakamaa Berliiniä se nimenomaan kuvaa, filmikameralla, huikaisevan kauniisti. Nuoresta iästäni huolimatta olin myös aivan lemmessä Bruno Ganziin ja Columboon, anteeksi siis Peter Falkiin.
Parasta leffassa kuitenkin oli käsikirjoitus. Kaikilla tasoilla. Tarina ja juoni imaisivat minut mukaansa. Dramaturgia kulki kuin juna. Monologit ja dialogit olivat niin kaunista kieltä, että melkein alkoi itkettää. Leffan katsomisen jälkeen sen vuorosanat kaikuivat mielessäni monen päivän ajan, eivät jättäneet rauhaan. Etenkin Handken runo Lied vom Kindsein on vieläkin minun mielestäni maaginen:
… Als das Kind Kind war, war es die Zeit der folgenden Fragen:
Warum bin ich ich und warum nicht du?
Warum bin ich hier und warum nicht dort?
Wann begann die Zeit und wo endet der Raum?
Ist das Leben unter der Sonne nicht bloss ein Traum? …
Kirjavalinta on vähän huijausta, sillä oikeastaan muistan tekstit leffasta enkä kirjasta. Toisaalta muut vaihtoehtoni olisivat rajoittuneet kolmeen teokseen: Raamattu, Suuri toivelaulukirja ja Tämän runon haluaisin kuulla. Melko noloa.
22.11.11
Heartache to heartache we stand
Kirjahaasteen kuudentena päivänä aiheena on paras nuortenkirja. Nuortenkirja-määritelmä aiheuttaa vähän päänsärkyä. On helppoa päätellä, millaiset kirjat muodostavat genren ytimen: siinä on varmaankin jo edellisissä postauksissa mainitsemiani fantasiakirjoja, tyttökirjoja, hevoskirjoja ja nuorten salapoliisikirjoja kuten vaikka 3 etsivää -sarja, jota minun nuoruudessani tavailtiin. Mutta kuinka laajalle lajityyppi ulottuu? Pitääkö päähenkilöiden olla teinejä? Onko kirjailijan pitänyt tarkoittaa kirja nimenomaan nuorelle yleisölle, ennen kuin sitä voi kutsua nuortenkirjaksi?
Nuortenkirjojen yhden alalajin parhaimmistoa ovat Sue Townsendin Adrian Molen päiväkirjat. Tosin minun mielestäni Adrian oli hauskimmillaan aikuisena, Järisyttävien joukkotuhoaseiden aikoihin. Ehkä olin vain liian epäkypsä ymmärtämään teini-ikäisen Adrianin elämää.
Itse ahmin teininä muun muassa historiallisia romaaneja ja Agatha Christien dekkareita. Mitä värisyttävämpi kirja, sen parempi. Tuulen viemää, Anna Karenina ja Tohtori Zivago tempaisivat minut mukaansa.
Siksipä luulenkin, että sotken taas pakkaa ja vastaan haasteeseen kirjalla, joka ei ole varsinaisesti mikään nuortenkirja. Valintani on Kotiopettajattaren romaani. Jaa miksikö? No vaikka siksi, että on hyvä lukea pitkiä tekstejä silloin kun on vielä itse nuori ja virkeä. Sitä paitsi Brontën sisarusten kohtalot avaavat teineille yhden ikkunan historiaan. Pidän tärkeänä historiaan tutustumista. Suurten linjojen ja kokonaiskuvien hahmottaminen voi olla liian haasteellista, mutta elämykselliset välähdykset ovat huomattavasti parempia kuin ei mitään.
Kuva on National Portrait Gallerysta.
21.11.11
Kirja jossa haluaisin elää
Melkein tekisi mieli tähänkin haasteeseen vastata lastenkirjalla. Välillä olisi hienoa elää värikkäässä, kaksiulotteisessa maailmassa. Mutta kai tämä harmaa moninaisuus on vain hyväksyttävä.Kun olin nuori ja kuolematon, haaveilin siitä, että minunkin vaatekaapistani pääsisi Narniaan tai että huomaisin itsessäni salattuja kykyjä, olisin noita tai ikivanha. Jos Potterit olisivat ilmestyneet edes viisitoistakin vuotta aikaisemmin, olisin niiiin ollut makuupussissa kirjakaupan oven takana odottamassa sarjan uutta kirjaa. Nyt vanhempana olen huomannut, että fantasiakirjojen maailma on julma ja asenteellinen. Sopiva pieneen piipahdukseen mutta ei pidempään oleskeluun.
Melkein kaikissa hyvissä kirjoissa on jotain pikkuisen ahdistavaa. Niiden maailmassa viipyy mielellään hetken omaa arkeaan paossa mutta ei sen enempää. Peter Høegin Lumen taju on hieno kirja, mutta en missään tapauksessa haluaisi elää siinä. Joel Haahtelan Kaksi kertaa kadonneen tai Perhoskerääjän epämääräinen eurooppalaisuus on houkuttelevaa mutta sen verran alakuloista, että niidenkin parista on hyvä tulla takaisin konkreettiseen Helsinkiin. Ehkä paras kirja onkin juuri sellainen, josta palaa mielellään omaan elämäänsä.
Jotain tähänkin haasteeseen kuitenkin pitää vastata. Koska en harrasta pitkää vetvaamista, valitsen kirjan, joka ensimmäisenä tulee mieleeni. Se on Ihanat naiset rannalla. Onhan sekin ahdistava, mutta on sentään ainainen kesä ja paratiisi meren rannalla. Sitä paitsi olisi ollut hienoa kokea 1960-luku, kun kaikki oli uutta ja mahdollista. Jos olisi pakko olla joku kirjan henkilöistä, olisin tylsä ja estoinen Kajus, koska kaikki muut menettävät lapsensa. Mieluiten olisin joku vähäpätöinen sivuhenkilö, vilahtaisin yhdellä sivulla ja muut ajat paistattelisin päivää rantakalliolla.
Kuva lainattu Pennsylvania Center for the Bookin sivuilta. Jokut amerikkalaisetkin lukevat kirjoja, tai ainakin heitä kannustetaan siihen, mikä on hieno juttu tämän maailman kannalta, jossa kirjojen ulkopuolella elämme.
20.11.11
Vihellä, poika, niin riennän luoksesi
Kuten on monesti tullut mainituksi, itkeminen on erikoisalaani. Oikeassa mielentilassa itken ihan mille tahansa. Hellyttävä söpöys ja kiltteys heruttaa kyyneleitä, joilla on jotain tekemistä kaipuun ja nostalgian kanssa. Epäoikeudenmukaisuus voi pistää vihaksi mutta myös itkettää. Traagisista ihmiskohtaloista itkettävintä on minun mielestäni se, että ihmiset joutuvat muuten kuin omasta halustaan, olosuhteiden pakottamina jättämään kotinsa ja lähtemään vieraille maille. Ei tarvitse olla kummoinen kyökkipsykologi, että voi päätellä itkun olevan minulle yksi tapa käydä läpi taakkojani ja traumojani, liittyvätpä ne sitten omaan elämääni tai sukuni historiaan. (Sukuni historiasta itkeminenkin luultavasti kumpuaa. Olen melko vakuuttunut siitä, että esiäideissä on ollut vähintään yksi karjalainen itkijänainen. Mutta se on toinen juttu.)
Neljännen päivän kirjahaasteessa vaikeutena on runsaudenpula: minkä kirjan valitsen, kun kaikki saavat minut itkemään? Tyttökirjan valitseminen on jotenkin ilmiselvää, mutta siihen olen kuitenkin päätynyt. Valintani on Runotyttö etsii tähteään.
Kasvoin isoksi Annan, Runotytön, pikku naisten ja kahdeksan serkuksen parissa. Luin muutenkin kirjaston tyhjäksi, mutta Mongomeryn ja Alcottin kirjat merkitsivät minulle eniten, ja niiden sankarittarista minulle läheisin oli runotyttö Emilia. Pidin myös pikku naisten Josta, mutta nuorena ja romanttisena väheksyin hänen käytännöllisiä elämänvalintojaan. (Nyt vanhempana tuntuu siltä, että Jon valinnat olivat hyvinkin romanttisia, mutta se on toinen juttu.)
Äsken kävin kirjahyllyn luona tervehtimässä noita vanhoja ystäviäni. Edellisestä kerrasta olikin aikaa. Kun otin kirjoja käteeni yksi kerrallaan, muistot niiden lukukerroista tulvahtivat ylitseni niin, että pari pisaraa jäi silmäkulmaan. Tämän päivän haasteen takia muistelin erityisesti itkettävimpiä kirjoja, Sateenkaarinotkoa, Kotikunnaan Rillaa ja Viimevuotisia ystäviämme. Valinnasta ei silti ollut epäilystäkään.
Runotyttö etsii tähteään on siitä hyvä itkukirja, että sitä lukiessa ei tarvitse surra vaan voi itkeä ilosta. Runotyttö-kirjojen päähenkilö Emilia on päättäväinen, sisukas ja uskollinen. Minusta on ihan oikein, että hän lopulta saavuttaa kaiken, mistä haaveilee - vaikka en osaakaan kuvitella, millaista hänen elämänsä on ilman haaveita. (Olen myös sydämestäni onnellinen ja vähän kateellinenkin siitä, että hän saa viimein viheltäjäpoikansa, vaikka mua vähän epäilyttääkin, miten noiden kahden haihattelijan liitto kestää. Mutta se on toinen juttu.)
Siltä varalta, että joku ei ole lukenut näitä mainitsemiani kirjoja, tähdennän vielä, että ne eivät ole mitään sokerisia nyyhkyromaaneja. Emilia, Jo ja kumppanit ovat fiksua, sitkeää ja omanarvontuntoista sakkia. Luultavasti he nolostuisivat ja kauhistuisivat, jos tietäisivät, miten monta kyyneltä heidän elämänsä parissa on vuodatettu. Näitä kirjoja voi lukea myös silmäkulmat kuivina. Itku on jokaisen lukijan omissa silmissä, jos on.
Kuva on napattu kirjan kansikuvasta.
19.11.11
Oi maamme, Suomi, synnyinmaa
Kirjahaasteen kolmantena päivänä aiheena on kirja, joka saa nauramaan ääneen. Niitähän löytyy, vaikka en olekaan mikään suuri ääneennauraja. Useimmiten vain hymähtelen vienosti.Viime aikoina olen eniten nauranut lastenkirjojen parissa. Ella-, Risto Räppääjä - ja Tatu ja Patu -sarjat ovat melko taattuja naurattajia. Luen niitä lapsille, mutta niille röhähtelee koko perhe.
Niinpä esittelenkin tässä Tatun ja Patun Suomi -kirjan, joka ensimmäisellä lukukerralla nauratti niin paljon, että piti vaihtaa pikkarit.
Tatu ja Patu -kirjojen huumori on oivaltavaa. Se sopii yhtä lailla pienille, isoille ja täysikasvuisille lapsille. Vitsit perustuvat tutun kyseenalaistamiseen ja kuvan ja tekstin liittoon. Tatu ja Patu ovat isopäiset veljekset, jotka nimikkokirjoissaan tutkivat maailman ilmiöitä, tällä kertaa Suomea. Tykkään erityisesti huippiksista yhden sivun sarjakuvista, Tatupatu-testeistä, joissa tutustutaan suomalaisiin erikoisuuksiin: saunaan, ruisleipään ja mökkijuhannukseen.
Tatun ja Patun Suomi-uutislähetyksessä ankkureina ovat Patu-Arto Newsberg ja Tatu-Pirjoeeva Nuotio-Polttila. Urheilua selostaa Patu-Antero Massakenttä:
”Täällä jäähalli! Sisukkaat Leijonat ovat koko illan luistelleet mustan muovinpalan perässä ja tökkineet sitä kepeillä ympäriinsä. Ja vielä paremmin kuin muut! Suomi on voittanut! Hiljennymme nyt kuuntelemaan Frederikin säveltämää Muumi-laulua. Takaisin studioon.”
Koska kyseessä on puhtoinen ja kirkaskatseinen lastenkirja, jonka tarkoitus on ehkä vähän jotain opettaakin, väärät tiedot halutaan kuitenkin oikaista. Edellinen kohta jatkuu näin:
”Kiitos, Patu-Antero. Runsaan katsojapalautteen vuoksi korjaus edelliseen. Jäähallissa ei soi Muumi-laulu, vaan Fredrik Paciuksen säveltämä ja J. L. Runebergin sanoittama Maamme-laulu.”
Opetuksista huolimatta kirja ei ole pätkääkään tylsä eikä ryppyotsainen. Älkää luulkokaan! Lukekaa vaikka!
Kuva on kustantajan sivuilta: http://www.otava.fi/kirjat/lasten_ja_nuorten/2007/fi_FI/tatun_ja_patun_suomi/.
18.11.11
Keep it secret, keep it safe
Kirjahaasteen kakkospäivä on hankala. On tarkoitus kirjoittaa inhokkikirjastaan. Koko ajatus on itselleni vieras. Jos en pidä jostain kirjasta, jätän sen kesken ja unohdan saman tien. Yhtään kirjaa, jonka olen lukenut loppuun asti, en ole inhonnut. Paitsi Eläinten vallankumousta, joka oli pakko lukea koulussa – mutta silloin olin 15-vuotias eikä pakkokirjoja muutenkaan lasketa.Koska minulla ei ole varsinaista inhokkia, kirjoitan kirjasta, joka on aiheuttanut suurimman pettymyksen: Sormusten herrasta.
Diggailen aktiivisesti Sormusten herran erilaisia dramatisointeja Ryhmäteatterin kahdenkymmenen vuoden takaisesta kesäteatteripläjäyksestä Peter Jacksonin leffatrilogiaan. Luultavasti tykkään kaikista SH-tulkinnoista vastakin, kunhan kuluu sen verran aikaa, että Jacksonin taika ehtii vähän haalistua.
Frodon ja kumppaneiden maailma on lumonnut minut, ja miksi ei olisi, onhan siinä pieni isoa vastaan ja hyvän voitto pahasta.
Kirjaa en kuitenkaan ole pystynyt lukemaan sitkeistä yrityksistäni huolimatta. Se on kökkö. Tarina ei etene eivätkä hahmot syty elämään. Pahinta on se, että jutussa ei ole tippaakaan huumoria. Ainakaan niillä sivuilla, joita minä olen selaillut.
En nyt hauku alkuperäisteosta tämän enempää. Joku siitä tykkää ja on sen lukenut, hieno homma. Saanhan sitten edes nauttia toisten tulkinnoista tästä kirjasta.
Kuva on pöllitty.
17.11.11
Aapo, Lauri, Simeoni ja muutama muu
Tekisi kovasti mieleni osallistua tähän kirjahaasteeseen, joka kiertää muuallakin, nyt viimeksi ainakin SoulFoods&Moodsilla. Epäilen, että en ehdi kirjoittaa joka päivä, tai itse asiassa olen aika varma siitä. Täytyy sitten vaan skipata sen päivän haaste tai vastata useampaan kerrallaan. Vaikeudet on tehty voitettaviksi. Tulta päin!Ilmeisesti on tarkoitus, että haaste alkaa helposti, sillä ensimmäisenä päivänä pitää esitellä lempikirjansa. Tähän kysymykseen minulla on tapana vastata, että lempikirjani on Seitsemän veljestä. Aika nössöä, mutta veljesten joukoissa seison.
Miksi juuri veljekset? Jos joku kysyy tätä minulta livenä, huokaisen syvään ja pyörittelen hetken silmiäni – se tarkoittaa, että nyt tulee pitkä ja tylsä selitys mutta itsepä siitä pyysit.
Ensinnäkin minusta lempikirjan lukemisesta täytyy olla kulunut riittävän pitkä aika, ennen kuin sitä voi kutsua lempikirjaksi. Mieluiten sen pitää olla luettu monta kertaa, ja lukijan pitää haluta palata sen pariin aina uudelleen. Kirja voi toki kolahtaa ensilukemalta niin, että se tuntuu paremmalta kuin mikään muu siihen asti luettu, mutta kirjan ja lukijan suhteen kehittymiselle pitää antaa aikaa. Enhän mä tuota ukkoanikaan heti hylkää, vaikka tänään tulisikin vastaan pitkä, tumma, hurmaava muukalainen, joka veisi jalat alta pelkällä katsellaan. Ihan sama veljesten kanssa.
Minä olen tutustunut veljeksiin ala-asteella kuten varmaan suurin osa ikätovereistani. Opukseen palattiin yläasteella ja lukiossa, ja syytä olikin, onhan se kansalliskirjailijan tuotantoa ja ensimmäinen merkittävä suomeksi kirjoitettu romaani. Nykyään näyttää olevan kirjallisuudenopetus vähän erilaista, ainakaan meidän Viltsu ei ole vielä lukenut koulussa muuta kuin Kapteeni Kalsareita.
En ole ihan varma, milloin olen ensimmäistä kertaa lukenut koko kirjan alusta loppuun ihan itse. Viimeistään kuitenkin parikymppisenä yliopistossa. Sen jälkeen olen lukenut sen monta kertaa ihan vapaaehtoisesti ja oma-aloitteisesti.
Mikä minua kirjassa kiehtoo? Tuttuus, hauskuus, autenttinen historiallisuus ja etelähämäläisen mutkaton asenneilmasto – mutta ennen kaikkea kieli. On se Aleksis ollut aika jäbä, kun on osannut kirjoittaa kielellä, joka yhä edelleen on täydellisen elävää ja helppolukuista. Ainakin minun mielestäni. Näkökulmani voi tosin olla rajoittunut, sillä neljäsosa juuristani on Hämeen mailla, ja hämäläismurrettahan täällä kotikaupungissanikin puhutaan.
Niin että voitaisko jo lopettaa tämä tylsä jorina ja antaa Aleksiksen puhua puolestaan. Valitsin ihan lyhyen katkelman, joka sopii tähän ajankohtaan ja kertoo siitä, mitä minäkin mieluiten tekisin juuri nyt:
Talvi tuli, lumi peitti maan, aholla kiertoili vinkka tuuli ja rakenteli kinoksia vasten pirtin seiniä. Mutta pirtissä, parven hiottavassa lämpymässä oljentelivat veljekset, leväten menneen kesän monesta puuhasta ja vaivasta. Ahkeraan he kylpeilivät, hautelivat jäseniänsä pehmeillä vihdoilla herttaisessa löylyssä. Humisten kuumalta kiukaalta kohosi löyly, hajosi kiiriskellen ympäri huonetta, tunkeusi viimein reijistä ulos ja haihtui kylmän-kiljuvaan ilmaan, alakuloisen, vaalean taivaan alle.
Koko kirjan voi lukea osoitteessa www.gutenberg.org/. Kuva on lainattu osoitteesta www.kava.fi/museo/elokuvaperinne/seitseman-veljesta-1939, jossa kaivataan apua tämän ja muiden kuvien henkilöiden ja tapahtumapaikkojen tunnistamisessa.
30 day book challenge
Day 1: Favorite book
Day 2: Least favorite book
Day 3: Book that makes you laugh out loud
Day 4: Book that makes you cry
Day 5: Book you wish you could live in
Day 6: Favorite young adult book
Day 7: Book that you can quote/recite
Day 8: Book that scares you
Day 9: Book that makes you sick
Day 10: Book that changed your life
Day 11: Book from your favorite author
Day 12: Book that is most like your life
Day 13: Book whose main character is most like you
Day 14: Book whose main character you want to marry
Day 15: First ‘chapter book’ you can remember reading as a child
Day 16: Longest book you’ve read
Day 17: Shortest book you’ve read
Day 18: Book you’re most embarrassed to say you like
Day 19: Book that turned you on
Day 20: Book you’ve read the most number of times
Day 21: Favorite picture book from childhood
Day 22: Book you plan to read next
Day 23: Book you tell people you’ve read, but haven’t (or haven’t actually finished)
Day 24: Book that contains your favorite scene
Day 25: Favorite book you read in school
Day 26: Favorite nonfiction book
Day 27: Favorite fiction book
Day 28: Last book you read
Day 29: Book you’re currently reading
Day 30: Favorite coffee table book
24.10.11
Ei se siitä
Ei haukuta meemejä, niissä tulee kertoneeksi sellaista, mitä ei olisi kuunaan ottanut puheeksi. Tämä esimerkki on pöllitty Tiinalta.
Seuraelämä
1 Mitä mies/naiselämääsi kuuluu? Kiitos, ihan ok:ta.
2 Voisitko seurustella jonkun kanssa? Luulen, että avomieheni ei tykkäisi siitä.
3 Ajattelet jotakuta, eikö niin? Joo, Sauli Niinistöä ja sitä miten vaikealta se näyttää lehtikuvissa, joissa vakuuttelee "läheisyyttä" vaimonsa kanssa.
4 Onko parempi, että tunnet henkilön, jonka kanssa aloitat seurustelun? Ei. Kannatan järjestettyjä liittoja. Siinähän sitä ehtii tutustua toiseen.
5 Onko joku ihastunut sinuun? Kuulemma pikkuisen.
6 Suutelisitko henkilöä, jolle puhuit viimeisimpänä? Viimeksi puhuin työkaverille (nainen). Tuskinpa hän pienestä toverillisesta pususta pahastuisi.
7 Luotatko helposti ihmisiin? No kyllä joo. Kuvittelen kai, että pystyn arvioimaan, kuka on luottamuksen arvoinen.
8 Onko sinulla parasta ystävää? "Paras ystävä" on ilmaisu, joka saa minut kiemurtelemaan. Jotenkin se kuulostaa ala-asteelta ja siltä, että pitää olla yksi samaa sukupuolta oleva bestis ja kaikki muut kaverit käsivarren mitan päässä. Mulla on pari–kolme oikein hyvää ystävää. Olen tyytyväinen tilanteeseen.
Lähiaika
1 Mitä teet parin tunnin päästä? Töitä. (Selitys: teen tätä lounastunnilla.)
2 Mitä teet vielä tänään? Töitä ja ruokaa. Lisäksi kuulustelen läksyjä, vaihdan vaipan, pesen vähintään kahden ihmisen hampaat, joista toiset omani, ja katson Pasilan.
3 Antaisitko toisen mahdollisuuden ihmiselle, joka on pettänyt luottamuksesi? Tämä on mielenkiintoinen kysymys. Aiemmin olen antanut toisen mahdollisuuden, ja vielä kolmannen ja neljännenkin. Jälkikäteen en ole ihan varma, kannattiko, vai olisiko pitänyt pistää kerrasta poikki. - Jos ei ole kyse elämää suuremmista asioista vaan pikku erehdyksistä, ilman muuta antaisin.
4 Uskotko ihmisiä, kun he sanovat, että "asioiden on tarkoitus tapahtua"? En. Joskus kuitenkin käytän tuota perustelua ihan itse keskusteluissa itseni kanssa, koska joissakin tilanteissa se helpottaa oloa.
5 Toivoisitko, että elämäsi olisi erilaista kuin nyt? En oikeastaan, ainakaan kovin paljon.
6 Mitä teet, jos kuulet ystäväsi kumppanin pettävän häntä? Suutun. Jatkotoimenpiteet riippuvat tilanteesta.
7 Haluaisitko hautajaisiisi sen henkilön, joka on eniten vaikuttanut elämääsi? Eiköhän se oo mulle siinä vaiheessa aika sama.
8 Teko, jota et uskaltanut tai uskalla tunnustaa äidillesi kuin vasta vanhempana? Äitini ei vieläkään tiedä, että olen liftannut ja polttanut tupakkaa. Ihan pari juttua mainitakseni.
9 Menisitkö naimisiin sen henkilön kanssa, ketä ajattelit ensimmäisenä herätessäsi tänään? En menisi naimisiin kenenkään kanssa, vaikka kosisivat. Vastaan siis: en.
Suhteet
1 Onko sinulla monia kavereita? Mmm.
2 Onko sinulla seurustelukumppania? Lasketaanko avomies?
3 Rakastatko perhettäsi ja ystäviäsi? Palavasti!
4 Rakastatko elämääsi ja tapaasi, jolla elät sitä? Kyllä.
5 Oletko lesbo, homo, bi, transu vai hetero? Hetsku.
6 Onko sinulla vastakkaista sukupuolta edustavaa kaveria tai ystävää? On.
Nyt
1 Mikä kappale soi? Ei mikään.
2 Mitä sinulla on päälläsi? Pitkä musta t-paita, harmaa trikoojakku, mustat housut (oisko virallinen termi samettilegginsit?), mustat saappaat. Tajuttoman värikästä, tiedän! Ajattelin näin maanantain kunniaksi repäistä ja ottaa ton harmaan jakun vaikka se ei olekaan musta.
3 Miten hiuksesi ovat? Ponnarilla.
4 Millainen olotila? Njääh. Vähän väsyttää.
5 Mitä ajattelet? Sitä että tällaisena päivänä ei pitäisi istua töissä. Pitäisi nousta autoon tai vielä mieluummin junaan ja matkustaa jonnekin. Pikku päiväreissu piristäisi.
Milloin viimeksi
1 Joit alkoholia? Eilen pari lasia valkoviiniä.
2 Söit pitsaa? Toissapäivänä. Eiku hetkinen, pitsaa jäi, joten söin sitä myös eilen.
3 Oksensit? Keväällä mahataudissa.
4 Suutuit ihan tosissasi? Viime viikolla esimurkun toilailuille. Olen helposti tulistuva mutta myös helposti leppyvä.
5 Nauroit niin, että meinasit tukehtua? En koskaan. En ole tukehtuvaa tyyppiä. Mä kuulun niihin, jotka meinaavat pissata housuunsa, kun oikein kovasti naurattaa.
6 Mille nauroit? Ai viimeksi? Jollekin työkaverin jutulle hörähdin.
7 Sait kokeesta kiitettävän? Vuonna viis villissä lännessä kun viimeksi olin koulussa.
8 Ikävöit jotain ihmistä liikaa? Joku sellainen viikko kun poika oli isällään.
9 Itkit? Vetistelen (lähes) päivittäin. En muista itkeneeni vielä tänään, joten luultavasti se oli eilen.
10 Huolestuit jostain ihmisestä? Perjantaina.
11 Olit hautajaisissa? Keväällä.
12 Olit ristiäisissä? Muutama viikko sitten.
13 Olit häissä? Kolme vuotta sitten.
Ihmisistä
1 Kuka puhui sinulle viimeksi kasvotusten? Pomo.
2 Kuka soitti sinulle viimeksi? Eksä.
3 Kuka sinulle laittoi tekstiviestin viimeksi? Viltsun soitonopettaja.
4 Kuka sai sinut viimeksi nauramaan? Työkaveri.
5 Keneen ärsyynnyt useimmiten? EM:ään, Viltsuun ja Piituun. Lilliputti on vielä liian pieni ärsyttämään mua. Jotkut työtyypit ärsyttävät, mutta heistä en piittaa.
6 Kenelle viimeksi kerroit murheistasi? Parille työkaverille.
7 Milloin viimeksi annoit tai lainasit rahaa? Viikko sitten pojalle koulun välipalakorttia varten.
8 Ketä kaveria ikävöit eniten tällä hetkellä? Ulkomailla asuvia.
9 Kenen luona olit viimeksi yötä? Äitin ja isin.
10 Kuka huolestui sinusta viimeksi? Ystävä.
Seuraelämä
1 Mitä mies/naiselämääsi kuuluu? Kiitos, ihan ok:ta.
2 Voisitko seurustella jonkun kanssa? Luulen, että avomieheni ei tykkäisi siitä.
3 Ajattelet jotakuta, eikö niin? Joo, Sauli Niinistöä ja sitä miten vaikealta se näyttää lehtikuvissa, joissa vakuuttelee "läheisyyttä" vaimonsa kanssa.
4 Onko parempi, että tunnet henkilön, jonka kanssa aloitat seurustelun? Ei. Kannatan järjestettyjä liittoja. Siinähän sitä ehtii tutustua toiseen.
5 Onko joku ihastunut sinuun? Kuulemma pikkuisen.
6 Suutelisitko henkilöä, jolle puhuit viimeisimpänä? Viimeksi puhuin työkaverille (nainen). Tuskinpa hän pienestä toverillisesta pususta pahastuisi.
7 Luotatko helposti ihmisiin? No kyllä joo. Kuvittelen kai, että pystyn arvioimaan, kuka on luottamuksen arvoinen.
8 Onko sinulla parasta ystävää? "Paras ystävä" on ilmaisu, joka saa minut kiemurtelemaan. Jotenkin se kuulostaa ala-asteelta ja siltä, että pitää olla yksi samaa sukupuolta oleva bestis ja kaikki muut kaverit käsivarren mitan päässä. Mulla on pari–kolme oikein hyvää ystävää. Olen tyytyväinen tilanteeseen.
Lähiaika
1 Mitä teet parin tunnin päästä? Töitä. (Selitys: teen tätä lounastunnilla.)
2 Mitä teet vielä tänään? Töitä ja ruokaa. Lisäksi kuulustelen läksyjä, vaihdan vaipan, pesen vähintään kahden ihmisen hampaat, joista toiset omani, ja katson Pasilan.
3 Antaisitko toisen mahdollisuuden ihmiselle, joka on pettänyt luottamuksesi? Tämä on mielenkiintoinen kysymys. Aiemmin olen antanut toisen mahdollisuuden, ja vielä kolmannen ja neljännenkin. Jälkikäteen en ole ihan varma, kannattiko, vai olisiko pitänyt pistää kerrasta poikki. - Jos ei ole kyse elämää suuremmista asioista vaan pikku erehdyksistä, ilman muuta antaisin.
4 Uskotko ihmisiä, kun he sanovat, että "asioiden on tarkoitus tapahtua"? En. Joskus kuitenkin käytän tuota perustelua ihan itse keskusteluissa itseni kanssa, koska joissakin tilanteissa se helpottaa oloa.
5 Toivoisitko, että elämäsi olisi erilaista kuin nyt? En oikeastaan, ainakaan kovin paljon.
6 Mitä teet, jos kuulet ystäväsi kumppanin pettävän häntä? Suutun. Jatkotoimenpiteet riippuvat tilanteesta.
7 Haluaisitko hautajaisiisi sen henkilön, joka on eniten vaikuttanut elämääsi? Eiköhän se oo mulle siinä vaiheessa aika sama.
8 Teko, jota et uskaltanut tai uskalla tunnustaa äidillesi kuin vasta vanhempana? Äitini ei vieläkään tiedä, että olen liftannut ja polttanut tupakkaa. Ihan pari juttua mainitakseni.
9 Menisitkö naimisiin sen henkilön kanssa, ketä ajattelit ensimmäisenä herätessäsi tänään? En menisi naimisiin kenenkään kanssa, vaikka kosisivat. Vastaan siis: en.
Suhteet
1 Onko sinulla monia kavereita? Mmm.
2 Onko sinulla seurustelukumppania? Lasketaanko avomies?
3 Rakastatko perhettäsi ja ystäviäsi? Palavasti!
4 Rakastatko elämääsi ja tapaasi, jolla elät sitä? Kyllä.
5 Oletko lesbo, homo, bi, transu vai hetero? Hetsku.
6 Onko sinulla vastakkaista sukupuolta edustavaa kaveria tai ystävää? On.
Nyt
1 Mikä kappale soi? Ei mikään.
2 Mitä sinulla on päälläsi? Pitkä musta t-paita, harmaa trikoojakku, mustat housut (oisko virallinen termi samettilegginsit?), mustat saappaat. Tajuttoman värikästä, tiedän! Ajattelin näin maanantain kunniaksi repäistä ja ottaa ton harmaan jakun vaikka se ei olekaan musta.
3 Miten hiuksesi ovat? Ponnarilla.
4 Millainen olotila? Njääh. Vähän väsyttää.
5 Mitä ajattelet? Sitä että tällaisena päivänä ei pitäisi istua töissä. Pitäisi nousta autoon tai vielä mieluummin junaan ja matkustaa jonnekin. Pikku päiväreissu piristäisi.
Milloin viimeksi
1 Joit alkoholia? Eilen pari lasia valkoviiniä.
2 Söit pitsaa? Toissapäivänä. Eiku hetkinen, pitsaa jäi, joten söin sitä myös eilen.
3 Oksensit? Keväällä mahataudissa.
4 Suutuit ihan tosissasi? Viime viikolla esimurkun toilailuille. Olen helposti tulistuva mutta myös helposti leppyvä.
5 Nauroit niin, että meinasit tukehtua? En koskaan. En ole tukehtuvaa tyyppiä. Mä kuulun niihin, jotka meinaavat pissata housuunsa, kun oikein kovasti naurattaa.
6 Mille nauroit? Ai viimeksi? Jollekin työkaverin jutulle hörähdin.
7 Sait kokeesta kiitettävän? Vuonna viis villissä lännessä kun viimeksi olin koulussa.
8 Ikävöit jotain ihmistä liikaa? Joku sellainen viikko kun poika oli isällään.
9 Itkit? Vetistelen (lähes) päivittäin. En muista itkeneeni vielä tänään, joten luultavasti se oli eilen.
10 Huolestuit jostain ihmisestä? Perjantaina.
11 Olit hautajaisissa? Keväällä.
12 Olit ristiäisissä? Muutama viikko sitten.
13 Olit häissä? Kolme vuotta sitten.
Ihmisistä
1 Kuka puhui sinulle viimeksi kasvotusten? Pomo.
2 Kuka soitti sinulle viimeksi? Eksä.
3 Kuka sinulle laittoi tekstiviestin viimeksi? Viltsun soitonopettaja.
4 Kuka sai sinut viimeksi nauramaan? Työkaveri.
5 Keneen ärsyynnyt useimmiten? EM:ään, Viltsuun ja Piituun. Lilliputti on vielä liian pieni ärsyttämään mua. Jotkut työtyypit ärsyttävät, mutta heistä en piittaa.
6 Kenelle viimeksi kerroit murheistasi? Parille työkaverille.
7 Milloin viimeksi annoit tai lainasit rahaa? Viikko sitten pojalle koulun välipalakorttia varten.
8 Ketä kaveria ikävöit eniten tällä hetkellä? Ulkomailla asuvia.
9 Kenen luona olit viimeksi yötä? Äitin ja isin.
10 Kuka huolestui sinusta viimeksi? Ystävä.
9.8.11
Onko se oikein
Kummitukselta taas kerran: top 5 katumusaiheet kuolinvuoteella. Täsmäävätkö meikäläiseen?
1. Olisinpa elänyt elämää, jonka itse tahdoin, enkä noudattanut muiden toiveita.
Pistipä pahan heti kärkeen. Olenko noudattanut muiden toiveita elämässäni? No en. Muuten olisin opettaja ja asuisin itse omistamassani omakotitalossa ydinperheineni niin kuin kaikki muutkin kunnon ihmiset. Toisen skenaarion mukaan olisin hyödyntänyt lahjojani, päivisin toimisin kovapalkkaisessa hommassa teknis-luonnontieteellisellä alalla, iltaisin olisin konserttipianisti ja yöt kirjoittaisin menestysromaaneja.
Ei huolta siitä, että elämänvalinnoissani olisin yrittänyt miellyttää muita. Mutta olenko kuitenkaan elänyt niin kuin itse tahdoin? Mitä sekin sitten tarkoittaa? Olenko joskus tahtonut jotain? Jos niin mitä? Hui. Vastaaminen vaatisi sen luokan introspektiota, että sille tielle en lähde, muuten kasvaa karvoja kämmeneen. Jospa vain sovitaan, että yhtään ei kaduta.
2. Kunpa en olisi käyttänyt aikaa työhön niin paljon.
Tähän on helppo vastata: ei koske minua millään tavalla. Tai no, olisihan se ihanaa, jos ei tarvitsisi tuhlata yhtään aikaa työhön. Koska en kuitenkaan voi heittäytyä vapaaherrattareksi, olen ihan tyytyväinen duuniini ja siihen käyttämääni aikaan: 7,5 tuntia päivässä eikä minuuttiakaan enempää, paitsi jos saan korvaukseksi vapaata.
3. Olisinpa ollut tarpeeksi rohkea ilmaistakseni tunteeni.
Tätä jos tarpeeksi alkaa miettiä, totta kai keksii tilanteita, joissa olisi voinut ja pitänyt ottaa kipeitäkin asioita puheeksi ja ilmaista selvemmin tunteitaan. En usko, että muu on mahdollista, koska kukaan ei ole sananvalmis jokaisessa tilanteessa. Itämaisessa matossakin on virhe, sillä vain Allah on täydellinen. Olen päättänyt, etten kadu näitäkään. Yritän löytää hyviä puolia siitä, että joskus olen pitänyt mölyt mahassani, ja ottaa opikseni vastaisen varalle.
4. Olisinpa pitänyt yhteyttä ystäviini.
Auts, tämä vähän kirpaisee. Karsea ilmaus "elämän ruuhkavuodet" osuu sikäli oikeaan, että ystävät välillä tuppaavat jäämään hitaalle kaistalle, jonka ohi pyyhälletään pikavauhtia. Onneksi monet ystävistäni ovat samantapaisessa elämäntilanteessa: joko lapset tai työ vievät heidän aikansa niin, että ystäviin ei ehdi pitää yhteyttä niin usein kuin ennen. Ja onneksi minulla on niin ihania ystäviä, että kukaan ei ota tästä nokkiinsa. Silloin harvoin kun tapaamme, otamme tapaamisista kaiken irti.
5. Olisinpa antanut itseni olla onnellisempi.
Olen tiennyt tämän jo aika pitkään, ja päivä päivältä se kirkastuu minulle entistäkin selkeämmäksi totuudeksi: onnellisuuden salaisuus ei ole siinä, että saa sitä mitä haluaa, vaan siinä, että haluaa sitä mitä saa.
Mitä sitten katuisin? Juuri nyt tuntuu, että en oikeastaan mitään. Toivottavasti edessä on vielä sen verran elämää, että ehdin hankkia jotain kaduttavaa. Niin, ja toivottavasti kadun pikemminkin asioita, joita olen tehnyt, kuin niitä, jotka olen jättänyt tekemättä.
1. Olisinpa elänyt elämää, jonka itse tahdoin, enkä noudattanut muiden toiveita.
Pistipä pahan heti kärkeen. Olenko noudattanut muiden toiveita elämässäni? No en. Muuten olisin opettaja ja asuisin itse omistamassani omakotitalossa ydinperheineni niin kuin kaikki muutkin kunnon ihmiset. Toisen skenaarion mukaan olisin hyödyntänyt lahjojani, päivisin toimisin kovapalkkaisessa hommassa teknis-luonnontieteellisellä alalla, iltaisin olisin konserttipianisti ja yöt kirjoittaisin menestysromaaneja.
Ei huolta siitä, että elämänvalinnoissani olisin yrittänyt miellyttää muita. Mutta olenko kuitenkaan elänyt niin kuin itse tahdoin? Mitä sekin sitten tarkoittaa? Olenko joskus tahtonut jotain? Jos niin mitä? Hui. Vastaaminen vaatisi sen luokan introspektiota, että sille tielle en lähde, muuten kasvaa karvoja kämmeneen. Jospa vain sovitaan, että yhtään ei kaduta.
2. Kunpa en olisi käyttänyt aikaa työhön niin paljon.
Tähän on helppo vastata: ei koske minua millään tavalla. Tai no, olisihan se ihanaa, jos ei tarvitsisi tuhlata yhtään aikaa työhön. Koska en kuitenkaan voi heittäytyä vapaaherrattareksi, olen ihan tyytyväinen duuniini ja siihen käyttämääni aikaan: 7,5 tuntia päivässä eikä minuuttiakaan enempää, paitsi jos saan korvaukseksi vapaata.
3. Olisinpa ollut tarpeeksi rohkea ilmaistakseni tunteeni.
Tätä jos tarpeeksi alkaa miettiä, totta kai keksii tilanteita, joissa olisi voinut ja pitänyt ottaa kipeitäkin asioita puheeksi ja ilmaista selvemmin tunteitaan. En usko, että muu on mahdollista, koska kukaan ei ole sananvalmis jokaisessa tilanteessa. Itämaisessa matossakin on virhe, sillä vain Allah on täydellinen. Olen päättänyt, etten kadu näitäkään. Yritän löytää hyviä puolia siitä, että joskus olen pitänyt mölyt mahassani, ja ottaa opikseni vastaisen varalle.
4. Olisinpa pitänyt yhteyttä ystäviini.
Auts, tämä vähän kirpaisee. Karsea ilmaus "elämän ruuhkavuodet" osuu sikäli oikeaan, että ystävät välillä tuppaavat jäämään hitaalle kaistalle, jonka ohi pyyhälletään pikavauhtia. Onneksi monet ystävistäni ovat samantapaisessa elämäntilanteessa: joko lapset tai työ vievät heidän aikansa niin, että ystäviin ei ehdi pitää yhteyttä niin usein kuin ennen. Ja onneksi minulla on niin ihania ystäviä, että kukaan ei ota tästä nokkiinsa. Silloin harvoin kun tapaamme, otamme tapaamisista kaiken irti.
5. Olisinpa antanut itseni olla onnellisempi.
Olen tiennyt tämän jo aika pitkään, ja päivä päivältä se kirkastuu minulle entistäkin selkeämmäksi totuudeksi: onnellisuuden salaisuus ei ole siinä, että saa sitä mitä haluaa, vaan siinä, että haluaa sitä mitä saa.
Mitä sitten katuisin? Juuri nyt tuntuu, että en oikeastaan mitään. Toivottavasti edessä on vielä sen verran elämää, että ehdin hankkia jotain kaduttavaa. Niin, ja toivottavasti kadun pikemminkin asioita, joita olen tehnyt, kuin niitä, jotka olen jättänyt tekemättä.
16.2.11
Joku kuten minä
Ikkunasta näkyy … lumisia puita ja vähän kauempana taloja. Asun alimmassa kerroksessa, mutta talo on onneksi mäen päällä. Onni vähän karisee, kun joutuu työntämään lastenvaunuja tai raahaamaan kauppakasseja mäkeä ylös, mutta ei nyt mietitä sitä.
Tänään mietin … muskarilauluja, 1-vuotissynttäreitä, työasioita, unettomuuden syitä, ruokareseptejä, kesää ja 101 muuta jutskahommelia.
Olen iloinen siitä että … mulla on ihanat lapset.
Tänään meillä oli ruokana … lounaalla tofu-kasvishässäkkää ja päivällisellä todennäköisesti chili con carnea.
Päivän asu on … harvinaisen asiallinen: sininen pitkähihainen t-paita, musta Marimekon villatakki (ihanan lämmin), mustat sammarit, harmaat säärystimet (ihanan lämpimät) ja ruskeat saappaat. Korujakin mulla on, ihmeiden ihme, sillä yleensä en aamuisin ehdi enkä muista kaivella niitä esiin (puhumattakaan siitä että vauva repii ne irti joka tapauksessa): erivärisiä lasihelmiä ja hopeaa.
Tänään olen … haaveillut kesästä ja lomasta. Kuten joka päivä tähän vuodenaikaan. Olen niiiiin kyllästynyt talveen.
Aion … ööh … en nyt just mitään ihmeellistä.
Luen … Joel Haahtelan kirjoja. Mulle selvisi vasta viime vuoden loppupuolella, miten hieno kirjailija hän on. Olen lukenut Katoamispisteen, Elenan ja Kaksi kertaa kadonneen, juuri nyt mulla on kesken Lumipäiväkirja. On mulla yöpöydällä muutakin keskeneräistä lukemista, mutta ehdin lukea kovin harvoin, koska elämä tapahtuu.
Olen tekemässä … itseäni tarpeettomaksi. Sellaista on äitinä oleminen. (Niissä tapauksissa kun lapset ovat suht terveitä ja omatoimiseen elämään kykeneviä. Kop kop kop.)
Toivon … että lapset silti isoinakin haluavat viettää aikaa kanssani vaikka eivät minua tarvitsisikaan.
Talossa ja puutarhassa … ööh … on molemmissa hoitamista?
Kuulen … ratikan kolinaa, ilmastoinnin hurinaa ja muutamia muita ääniä, jotka normaalioloissa peittyvät meidän perheen meteliin.
Parasta juuri nyt … on laskiaispulla.
Viikonloppuna aion … juhlia synttäreitä (en omiani) ja käydä uimahallissa.
Meemi pöllitty Tiinalta. T. nimim. Kukkis Jones, blogiarkistojen sankari ja kadonneen meemin metsästäjä
Tänään mietin … muskarilauluja, 1-vuotissynttäreitä, työasioita, unettomuuden syitä, ruokareseptejä, kesää ja 101 muuta jutskahommelia.
Olen iloinen siitä että … mulla on ihanat lapset.
Tänään meillä oli ruokana … lounaalla tofu-kasvishässäkkää ja päivällisellä todennäköisesti chili con carnea.
Päivän asu on … harvinaisen asiallinen: sininen pitkähihainen t-paita, musta Marimekon villatakki (ihanan lämmin), mustat sammarit, harmaat säärystimet (ihanan lämpimät) ja ruskeat saappaat. Korujakin mulla on, ihmeiden ihme, sillä yleensä en aamuisin ehdi enkä muista kaivella niitä esiin (puhumattakaan siitä että vauva repii ne irti joka tapauksessa): erivärisiä lasihelmiä ja hopeaa.
Tänään olen … haaveillut kesästä ja lomasta. Kuten joka päivä tähän vuodenaikaan. Olen niiiiin kyllästynyt talveen.
Aion … ööh … en nyt just mitään ihmeellistä.
Luen … Joel Haahtelan kirjoja. Mulle selvisi vasta viime vuoden loppupuolella, miten hieno kirjailija hän on. Olen lukenut Katoamispisteen, Elenan ja Kaksi kertaa kadonneen, juuri nyt mulla on kesken Lumipäiväkirja. On mulla yöpöydällä muutakin keskeneräistä lukemista, mutta ehdin lukea kovin harvoin, koska elämä tapahtuu.
Olen tekemässä … itseäni tarpeettomaksi. Sellaista on äitinä oleminen. (Niissä tapauksissa kun lapset ovat suht terveitä ja omatoimiseen elämään kykeneviä. Kop kop kop.)
Toivon … että lapset silti isoinakin haluavat viettää aikaa kanssani vaikka eivät minua tarvitsisikaan.
Talossa ja puutarhassa … ööh … on molemmissa hoitamista?
Kuulen … ratikan kolinaa, ilmastoinnin hurinaa ja muutamia muita ääniä, jotka normaalioloissa peittyvät meidän perheen meteliin.
Parasta juuri nyt … on laskiaispulla.
Viikonloppuna aion … juhlia synttäreitä (en omiani) ja käydä uimahallissa.
Meemi pöllitty Tiinalta. T. nimim. Kukkis Jones, blogiarkistojen sankari ja kadonneen meemin metsästäjä
26.8.10
Mustana, maidolla, kylmänä, kuumana
Saman listan on varmaan julkaissut sata muutakin tyyppiä, mutta minua inspiroivat Ally ja Tiina (ykkönen ja kakkonen). Näitä sataa asiaa ette luultavasti halua tietää minusta:
1. Juon paljon kahvia.
2. Saan joskus kahvista mahani kipeäksi.
3. Juon sitä silti, koska olen pahasti koukussa kofeiiniin.
4. Siitä hyvästä en näköjään kovin helposti koukutu mihinkään muihin päihteisiin.
5. Paitsi Teho-osastoon.
6. Vietän liikaa aikaa naamakirjassa.
7. Yritän käydä uimahallissa vähintään kahdesti viikossa. Aika usein onnistunkin.
8. Lapseni ovat perineet äitinsä levottoman luonteenlaadun.
9. Ja kasvonpiirteet. Paitsi että mukulat ovat paljon söpömpiä kuin minä.
10. Olin kyllä itekin pienenä aika söpö.
11. Osaan kaikkien maakuntalaulujen sanat.
12. En ole mistään kotoisin.
13. Asun mieluiten kerrostalossa.
14. En ole ikinä asunut rivitalossa, enkä haluaisi edes kokeilla.
15. Omakotitalossa olen asunut osapuilleen puolet elämästäni. Ei oo mun juttu.
16. Rakastan merenrantoja.
17. Kerron edellisessä kohdassa mainitsemani asian aina, kun osallistun tällaisiin kyselyihin.
18. Elämässäni on ollut etupäässä yksipuolisia ihastuksia. Joko minä olen ollut ihastunut johonkuhun, jota ei ole kiinnostanut pätkääkään, tai sitten minussa on roikkunut kiinni joku takiainen.
19. Siivoan ihan liian harvoin.
20. Tykkään pyykinpesusta.
21. Minusta on ihanaa nukkua puhtaissa lakanoissa.
22. Aamuisin minulle ei maistu ruoka.
23. Syön silti, jos joku laittaa tai tarjoaa minulle aamiaista. Paitsi puuroon en koske, yäk.
24. Tykkään riisipuurosta. Syön sitä kahdesti vuodessa sokerin ja kanelin kera.
25. Olen usein kärsimätön ja kovasanainen.
26. Minun on vaikea hyväksyä sitä, että koulussa annetaan vieläkin numeroarvosana käytöksestä. Haloo, pahvit!
27. Tykkään Tampereesta.
28. Yritän vastata rehellisesti kaikkiin lasten kysymyksiin.
29. Se on yllättävän helppoa. Tai ainakin minä luulin, että se olisi vaikeampaa, ennen kuin sain omia lapsia.
30. Toistaiseksi äitiydessä vaikeinta on ollut lapsen kipu, suru tai pelko. Ne ottaisi mielellään kantaakseen, mutta kun ei voi.
31. Olen tosi tylsä tyyppi.
32. Minulla on ihania ystäviä, joiden mielestä en ole ollenkaan tylsä tyyppi.
33. Aloitin pianonsoiton 33 vuotta sitten, ja soitan edelleen, vaikka nykyisin ihan liian harvoin.
34. Jossain vaiheessa jopa kuvittelin hankkivani ammatin musiikin parista.
35. Sitten minulle valkeni, että en halua opettajaksi enkä muusikoksi.
36. Olen aina tiennyt paremmin, mitä en halua tehdä kuin mitä haluan. Siis ammatillisesti.
37. Pidän esiintymisestä.
38. Pelkään metsää.
39. Kirkas, pimeä tähtitaivas on minusta hieno mutta myös pelottava.
40. Olen nähnyt Etelän ristin.
41. Lapsena luin joka ilta itselleni iltarukouksen.
42. En muista, kuka minulle opetti rukouksen. Epäilen seurakunnan kerhon tätejä.
43. Haluaisin osata piirtää muotokuvan, niin että se olisi näköinen.
44. Teen omasta mielestäni hyvää ruokaa.
45. Suosikkivaatteeni on farkut.
46. Mulla on yhdet aidot crocsit, mallia off-road, ja valitettavasti on pakko sanoa, että ne ovat tosi hyvät kengät. Ei nyt ihan huipputasoa mutta jalkineiden top-kympissä kuitenkin. Susirumathan ne on mutta käyttöominaisuuksiltaan mainiot.
47. Olen kenkäfriikki ja tiedän sen mutta ylpeä sellainen.
48. Teen usein asioita hetken mielijohteesta.
49. Huijasin edellisessä kohdassa. Lähempänä totuutta olisi, jos "usein"-sanan tilalle sijoittaisi sanan "aina".
50. Olen huono suunnittelemaan mitään.
51. Paitsi että aterioita ja ruokalajeja saatan suunnitella vaikka monta päivää etukäteen.
52. Edellinen kohta saattaa johtua siitä, että en tykkää kaupassa käymisestä.
53. Inhoan telkkarimainoksia.
54. Kuuntelen radiota äärimmäisen harvoin. Se on harmi.
55. Tykkään letuista ja pannukakusta.
56. En ikinä paista lettuja enkä pannukakkua.
57. Jos tarvitsen taustamelua kotona, pidän telkkaria auki. Kanavista valitsen aamulla tv-kakkosen ja illalla fst-femman. Ne on jotenkin vähiten ärsyttäviä. (Ks. myös kohta 53.)
58. En osaa päättää, kirjoittaisinko kirjakielisesti vai en.
59. Kuvittelen, että minulla on telepaattinen yhteys joihinkin minulle erityisen läheisiin ihmisiin.
60. Olen ihmeissäni ja oudosti kiitollinen, jos joku on jaksanut lukea tänne asti.
61. Olen asunut kahdessa maassa.
62. Minulla on ollut 17 työpaikkaa ja 12 työnantajaa.
63. Nykyisessä työssäni olen ollut yli kymmenen vuotta.
64. Pelkään lääkäreitä ja terveydenhoitajia.
65. Haluan, että kotityöt tehdään minun tavallani.
66. En ole koskaan vienyt lapsiani Ruotsin-laivalle enkä Muumimaailmaan.
67. Sen sijaan olen vienyt lapsia muun muassa oopperaan, museoon, ravintolaan ja metsään. Ovat tykänneet.
68. Edelliset kaksi kohtaa johtuvat ihan silkasta itsekkyydestäni.
69. Kohdista 38 ja 67 voi päätellä, että toisinaan yritän voittaa pelkoni.
70. Olen aikuisena opetellut pitämään oluesta ja paistetusta maksasta.
71. Pidän oluesta tosi paljon. Maksasta en niinkään.
72. Olen vähän keskimittaista lyhyempi ja normaalipainoinen.
73. En ole ikinä ollut luokkakokouksessa.
74. En mielelläni nuku yksin.
75. Haluaisin, että Gabriel Byrne istuisi minun sohvallani. Ei mulla sille mitään sanottavaa olisi, mutta olisihan se koristeellinen.
76. Laulan poikani kanssa Teräsbetonin Metallisydäntä, niin että kaikaa.
77. No hei, lauletaan me muutakin.
78. Haluaisin jo mennä nukkumaan, mutta näköjään olen päättänyt tehdä tämän loppuun.
79. Jos kuulen vielä kerran sanan "narkolepsia", nukahdan.
80. Näen asioiden kaikki puolet.
81. En kestä ihmisiä, jotka eivät ota toisia huomioon.
82. Suuttuessani olen tosi hurja.
83. 11-vuotiaana katsoin telkkarista Dianan häät. Koko kuuden tunnin shoun.
84. Olin luultavasti meidän luokan viimeinen, jonka kotiin tuli väritelkkari.
85. Luin tämän listan äsken läpi ja yllätyin siitä, että niin moni kohta alkoi sanalla "en". Mitä, olenko niin negatiivinen ihminen?!
86. Yritän nähdä synkimmässäkin pilvessä kultareunuksen. Tai edes hopea. Okei, pronssikin käy.
87. Pidän lentävistä lauseista. Joskus ennen vanhaan kirjoittelin niitä muistiinkin.
88. Ikkunoissani on likaviiruja.
89. Minusta on kiva katsella uimahyppyjä.
90. Tykkään villasukista.
91. Suojatiellä astun valkoisille viiruille ja laatoituksella hypin saumojen yli.
92. Vilkuilen peilikuvaani näyteikkunoista.
93. Puhun pupuille ja oraville.
94. Haluaisin kilpikonnan.
95. Pidän kartoista.
96. Kuljeskelen aina välillä kasvitieteellisessä puutarhassa ja luen kasvien nimiä.
97. Nautin äitiyslomalla olemisesta.
98. Olen synnyttänyt keisarileikkauksella ja alateitse.
99. Aion syödä jäätelöä, vaikka se maksaisi mitä.
100. Kuvittelen, että jotkut runot ja laulut kertovat minusta.
1. Juon paljon kahvia.
2. Saan joskus kahvista mahani kipeäksi.
3. Juon sitä silti, koska olen pahasti koukussa kofeiiniin.
4. Siitä hyvästä en näköjään kovin helposti koukutu mihinkään muihin päihteisiin.
5. Paitsi Teho-osastoon.
6. Vietän liikaa aikaa naamakirjassa.
7. Yritän käydä uimahallissa vähintään kahdesti viikossa. Aika usein onnistunkin.
8. Lapseni ovat perineet äitinsä levottoman luonteenlaadun.
9. Ja kasvonpiirteet. Paitsi että mukulat ovat paljon söpömpiä kuin minä.
10. Olin kyllä itekin pienenä aika söpö.
11. Osaan kaikkien maakuntalaulujen sanat.
12. En ole mistään kotoisin.
13. Asun mieluiten kerrostalossa.
14. En ole ikinä asunut rivitalossa, enkä haluaisi edes kokeilla.
15. Omakotitalossa olen asunut osapuilleen puolet elämästäni. Ei oo mun juttu.
16. Rakastan merenrantoja.
17. Kerron edellisessä kohdassa mainitsemani asian aina, kun osallistun tällaisiin kyselyihin.
18. Elämässäni on ollut etupäässä yksipuolisia ihastuksia. Joko minä olen ollut ihastunut johonkuhun, jota ei ole kiinnostanut pätkääkään, tai sitten minussa on roikkunut kiinni joku takiainen.
19. Siivoan ihan liian harvoin.
20. Tykkään pyykinpesusta.
21. Minusta on ihanaa nukkua puhtaissa lakanoissa.
22. Aamuisin minulle ei maistu ruoka.
23. Syön silti, jos joku laittaa tai tarjoaa minulle aamiaista. Paitsi puuroon en koske, yäk.
24. Tykkään riisipuurosta. Syön sitä kahdesti vuodessa sokerin ja kanelin kera.
25. Olen usein kärsimätön ja kovasanainen.
26. Minun on vaikea hyväksyä sitä, että koulussa annetaan vieläkin numeroarvosana käytöksestä. Haloo, pahvit!
27. Tykkään Tampereesta.
28. Yritän vastata rehellisesti kaikkiin lasten kysymyksiin.
29. Se on yllättävän helppoa. Tai ainakin minä luulin, että se olisi vaikeampaa, ennen kuin sain omia lapsia.
30. Toistaiseksi äitiydessä vaikeinta on ollut lapsen kipu, suru tai pelko. Ne ottaisi mielellään kantaakseen, mutta kun ei voi.
31. Olen tosi tylsä tyyppi.
32. Minulla on ihania ystäviä, joiden mielestä en ole ollenkaan tylsä tyyppi.
33. Aloitin pianonsoiton 33 vuotta sitten, ja soitan edelleen, vaikka nykyisin ihan liian harvoin.
34. Jossain vaiheessa jopa kuvittelin hankkivani ammatin musiikin parista.
35. Sitten minulle valkeni, että en halua opettajaksi enkä muusikoksi.
36. Olen aina tiennyt paremmin, mitä en halua tehdä kuin mitä haluan. Siis ammatillisesti.
37. Pidän esiintymisestä.
38. Pelkään metsää.
39. Kirkas, pimeä tähtitaivas on minusta hieno mutta myös pelottava.
40. Olen nähnyt Etelän ristin.
41. Lapsena luin joka ilta itselleni iltarukouksen.
42. En muista, kuka minulle opetti rukouksen. Epäilen seurakunnan kerhon tätejä.
43. Haluaisin osata piirtää muotokuvan, niin että se olisi näköinen.
44. Teen omasta mielestäni hyvää ruokaa.
45. Suosikkivaatteeni on farkut.
46. Mulla on yhdet aidot crocsit, mallia off-road, ja valitettavasti on pakko sanoa, että ne ovat tosi hyvät kengät. Ei nyt ihan huipputasoa mutta jalkineiden top-kympissä kuitenkin. Susirumathan ne on mutta käyttöominaisuuksiltaan mainiot.
47. Olen kenkäfriikki ja tiedän sen mutta ylpeä sellainen.
48. Teen usein asioita hetken mielijohteesta.
49. Huijasin edellisessä kohdassa. Lähempänä totuutta olisi, jos "usein"-sanan tilalle sijoittaisi sanan "aina".
50. Olen huono suunnittelemaan mitään.
51. Paitsi että aterioita ja ruokalajeja saatan suunnitella vaikka monta päivää etukäteen.
52. Edellinen kohta saattaa johtua siitä, että en tykkää kaupassa käymisestä.
53. Inhoan telkkarimainoksia.
54. Kuuntelen radiota äärimmäisen harvoin. Se on harmi.
55. Tykkään letuista ja pannukakusta.
56. En ikinä paista lettuja enkä pannukakkua.
57. Jos tarvitsen taustamelua kotona, pidän telkkaria auki. Kanavista valitsen aamulla tv-kakkosen ja illalla fst-femman. Ne on jotenkin vähiten ärsyttäviä. (Ks. myös kohta 53.)
58. En osaa päättää, kirjoittaisinko kirjakielisesti vai en.
59. Kuvittelen, että minulla on telepaattinen yhteys joihinkin minulle erityisen läheisiin ihmisiin.
60. Olen ihmeissäni ja oudosti kiitollinen, jos joku on jaksanut lukea tänne asti.
61. Olen asunut kahdessa maassa.
62. Minulla on ollut 17 työpaikkaa ja 12 työnantajaa.
63. Nykyisessä työssäni olen ollut yli kymmenen vuotta.
64. Pelkään lääkäreitä ja terveydenhoitajia.
65. Haluan, että kotityöt tehdään minun tavallani.
66. En ole koskaan vienyt lapsiani Ruotsin-laivalle enkä Muumimaailmaan.
67. Sen sijaan olen vienyt lapsia muun muassa oopperaan, museoon, ravintolaan ja metsään. Ovat tykänneet.
68. Edelliset kaksi kohtaa johtuvat ihan silkasta itsekkyydestäni.
69. Kohdista 38 ja 67 voi päätellä, että toisinaan yritän voittaa pelkoni.
70. Olen aikuisena opetellut pitämään oluesta ja paistetusta maksasta.
71. Pidän oluesta tosi paljon. Maksasta en niinkään.
72. Olen vähän keskimittaista lyhyempi ja normaalipainoinen.
73. En ole ikinä ollut luokkakokouksessa.
74. En mielelläni nuku yksin.
75. Haluaisin, että Gabriel Byrne istuisi minun sohvallani. Ei mulla sille mitään sanottavaa olisi, mutta olisihan se koristeellinen.
76. Laulan poikani kanssa Teräsbetonin Metallisydäntä, niin että kaikaa.
77. No hei, lauletaan me muutakin.
78. Haluaisin jo mennä nukkumaan, mutta näköjään olen päättänyt tehdä tämän loppuun.
79. Jos kuulen vielä kerran sanan "narkolepsia", nukahdan.
80. Näen asioiden kaikki puolet.
81. En kestä ihmisiä, jotka eivät ota toisia huomioon.
82. Suuttuessani olen tosi hurja.
83. 11-vuotiaana katsoin telkkarista Dianan häät. Koko kuuden tunnin shoun.
84. Olin luultavasti meidän luokan viimeinen, jonka kotiin tuli väritelkkari.
85. Luin tämän listan äsken läpi ja yllätyin siitä, että niin moni kohta alkoi sanalla "en". Mitä, olenko niin negatiivinen ihminen?!
86. Yritän nähdä synkimmässäkin pilvessä kultareunuksen. Tai edes hopea. Okei, pronssikin käy.
87. Pidän lentävistä lauseista. Joskus ennen vanhaan kirjoittelin niitä muistiinkin.
88. Ikkunoissani on likaviiruja.
89. Minusta on kiva katsella uimahyppyjä.
90. Tykkään villasukista.
91. Suojatiellä astun valkoisille viiruille ja laatoituksella hypin saumojen yli.
92. Vilkuilen peilikuvaani näyteikkunoista.
93. Puhun pupuille ja oraville.
94. Haluaisin kilpikonnan.
95. Pidän kartoista.
96. Kuljeskelen aina välillä kasvitieteellisessä puutarhassa ja luen kasvien nimiä.
97. Nautin äitiyslomalla olemisesta.
98. Olen synnyttänyt keisarileikkauksella ja alateitse.
99. Aion syödä jäätelöä, vaikka se maksaisi mitä.
100. Kuvittelen, että jotkut runot ja laulut kertovat minusta.
11.6.10
Mitä teen tänä kesänä
Kouluaine, kirjoittanut Kukkis 40 v.
Aion viettää hyvin toimeliaan kesän. Ostan oman vesijuoksuvyön, käyn lenkillä ainakin joka toinen päivä, ja osallistun vähintään yhdelle joogakurssille.
Vaikka mökkeilisinkin kesällä, pidän kodin tiptop-kunnossa. Käyn joka viikko mökiltä kotona imuroimassa ja pesemässä ikkunat.
Viltsu on horoskoopissa krapu, joten hän viettää kesällä synttäreitään. Muistoksi synttärijuhlista aion virkata jokaiselle neljällekymmenelle vieraalle pipon. Siksi kysyn kutsukortissa ruoka-aineallergioiden lisäksi myös osallistujien lempivärejä.
Aion elää tosi terveellisesti. Jätskiä en syö ollenkaan, ja alkoholia käytän vain hyvin maltillisesti. Kuinka monta huurteista ihminen oikeastaan tarvitsee kesän aikana? Ei kovin monta.
Sitten heräsin, ja kaikki olikin vain unta.
*****
Kiitokset hyvistä ideoista: Kriisille aiheesta ja Allylle kirjoituksen muodosta.
Aion viettää hyvin toimeliaan kesän. Ostan oman vesijuoksuvyön, käyn lenkillä ainakin joka toinen päivä, ja osallistun vähintään yhdelle joogakurssille.
Vaikka mökkeilisinkin kesällä, pidän kodin tiptop-kunnossa. Käyn joka viikko mökiltä kotona imuroimassa ja pesemässä ikkunat.
Viltsu on horoskoopissa krapu, joten hän viettää kesällä synttäreitään. Muistoksi synttärijuhlista aion virkata jokaiselle neljällekymmenelle vieraalle pipon. Siksi kysyn kutsukortissa ruoka-aineallergioiden lisäksi myös osallistujien lempivärejä.
Aion elää tosi terveellisesti. Jätskiä en syö ollenkaan, ja alkoholia käytän vain hyvin maltillisesti. Kuinka monta huurteista ihminen oikeastaan tarvitsee kesän aikana? Ei kovin monta.
Sitten heräsin, ja kaikki olikin vain unta.
*****
Kiitokset hyvistä ideoista: Kriisille aiheesta ja Allylle kirjoituksen muodosta.
11.3.09
Ajetaan me randomilla
Touhis haastoi mut kertomaan satunnaisia asioita itsestäni.
Säännöt:
1. Linkitä henkilö joka haastoi sinut.
2. Kirjoita säännöt blogiisi.
3. Kirjoita kuusi sattumanvaraista asiaa itsestäsi.
4. Haasta kuusi henkilöä postauksesi lopussa ja linkitä heidät.
5. Kerro kaikille haastamillesi henkilöille haasteesta ja jätä heille viesti heidän blogeihinsa.
6. Ilmoita haastajallesi, kun olet vastannut haasteeseen.
Tässä tulee:
1. Vanhenemisessa ei minun mielestäni ole muuta vikaa kuin se, että jäljellä oleva aika lyhenee. Rupsahtaminen ja ryppyyntyminen on toistaiseksi ollut minusta pelkästään mielenkiintoista, vaikka varmaan se jossain vaiheessa ylittää rajan, jonka jälkeen alkaa ottaa pattiin.
2. Minulla on ajokortti, mutta en ole ajanut autoa 17-18 vuoteen. Ei ole ollut tarvetta. Enää en edes osaisi ajaa, enkä aio opetella uudestaan, ellei ole ihan pakko. Juuri nyt en keksi, mikä sellainen pakko voisi olla.
3. Tykkään terävistä lyijykynistä. Juuri teroitettu kynä on vähän liian terävä, mutta kun sillä hetken kirjoittaa, se saavuttaa terävyyden ja tylsyyden välisen optimaalisen tilan.
4. Töissä muhun iskee aina kaksi hirveää himoa: a) makean syömiseen ja b) typerien nettipelien pelaamiseen. Kotona en suo kummallekaan ajatustakaan.
5. Ikävöin hurjasti siskoni lapsia, joita en ole nähnyt yli kuukauteen.
6. Kun on minun vuoroni viedä Viltsua harrastuksiin, otan dekkarin mukaan ja livistän odotusajaksi lähibaariin lukemaan ja juomaan yhden oluen.
En haasta ketään, koska kaikki on arvatenkin jo haastettu.
Säännöt:
1. Linkitä henkilö joka haastoi sinut.
2. Kirjoita säännöt blogiisi.
3. Kirjoita kuusi sattumanvaraista asiaa itsestäsi.
4. Haasta kuusi henkilöä postauksesi lopussa ja linkitä heidät.
5. Kerro kaikille haastamillesi henkilöille haasteesta ja jätä heille viesti heidän blogeihinsa.
6. Ilmoita haastajallesi, kun olet vastannut haasteeseen.
Tässä tulee:
1. Vanhenemisessa ei minun mielestäni ole muuta vikaa kuin se, että jäljellä oleva aika lyhenee. Rupsahtaminen ja ryppyyntyminen on toistaiseksi ollut minusta pelkästään mielenkiintoista, vaikka varmaan se jossain vaiheessa ylittää rajan, jonka jälkeen alkaa ottaa pattiin.
2. Minulla on ajokortti, mutta en ole ajanut autoa 17-18 vuoteen. Ei ole ollut tarvetta. Enää en edes osaisi ajaa, enkä aio opetella uudestaan, ellei ole ihan pakko. Juuri nyt en keksi, mikä sellainen pakko voisi olla.
3. Tykkään terävistä lyijykynistä. Juuri teroitettu kynä on vähän liian terävä, mutta kun sillä hetken kirjoittaa, se saavuttaa terävyyden ja tylsyyden välisen optimaalisen tilan.
4. Töissä muhun iskee aina kaksi hirveää himoa: a) makean syömiseen ja b) typerien nettipelien pelaamiseen. Kotona en suo kummallekaan ajatustakaan.
5. Ikävöin hurjasti siskoni lapsia, joita en ole nähnyt yli kuukauteen.
6. Kun on minun vuoroni viedä Viltsua harrastuksiin, otan dekkarin mukaan ja livistän odotusajaksi lähibaariin lukemaan ja juomaan yhden oluen.
En haasta ketään, koska kaikki on arvatenkin jo haastettu.
10.3.09
Joka päivä on naistenpäivä
Naistenpäivänä tein sitä mitä kuuluukin: kävin pitkällä juorulenkillä meren jäällä, olin kaverin luona kylässä ja nautin hänen miehensä tekemän lounaan ja kotimatkalla ostin itselleni tulppaaneja. Silloin ehtinyt mihinkään meemeihin tarttumaan, mutta mihinkäs tämä Tiinalta napattu kahdessa päivässä vanhenisi?
Testaa kuinka tosinainen olet. TOSInainen ruksaa kaikki vaihtoehdot. Täytä juoksevin numeroin niin näet heti tuloksen.
Oletko koskaan
[1] vetänyt toista naista tukasta tai raapinut (olen kasvanut siskojen kanssa)
[2] flirttaillut tuntemattomien miesten kanssa
[3] flirttaillut tuttujen miesten kanssa
[ ] teeskennellyt ystävää (en ystävää mutta kaveria kyllä)
[4] puhunut selän takana pahaa
[5] näyttänyt merkitseviä ilmeitä tai käsimerkkejä toisen näkemättä
[ ] topannut rintsikoita (omissa täytteissä on tarpeeksi ja vähän liikaakin)
[ ] ollut juhlimassa ilman alushousuja (saunomista ei varmaan lasketa)
[6] korjannut sukkahousuja kynsilakalla
[7] kurkkinut kaverin kylpyhuoneen kaappiin
[8] udellut ihmisistä
[9] juoruillut
[ ] nyppinyt kulmakarvat (au, sattuu)
[10] sheivannut intiimialuetta
[ ] käyttänyt hiuslisäkettä tai pidennyksiä (en muistaakseni)
[ ] värjännyt hiukset vähintään kahdella värillä yhtäaikaa
[11] leiponut pullaa (viimeksi 20 vuotta sitten)
[ ] nyplännyt pitsiä (olen vain katsellut vierestä, kun mummo on nyplännyt)
[12] graavannut lohta (se on helppoa)
[ ] ollut pikalaihdutuskuurilla
[ ] lihonut takaisin
[13] valehdellut painosi (ei kai siitä kuulukaan puhua totta?)
[ ] käynyt manikyyrissä
[ ] käynyt pedikyyrissä (varmaan pitäisi, kun omahoito ei kohta enää auta)
[ ] käyttänyt laihdutustuotteita
[14] "korjaillut" valokuvaasi
[15] ollut tilanteessa, jossa maskarat ovat valuneet pitkin poskia
[16] valehdellut ikäsi tai ollut tarkoituksella asiasta hiljaa
[17] käyttänyt ryppyvoidetta (jos silmänympärysvoide lasketaan)
[ ] käyttänyt hoikentavia sukkahousuja
[ ] liikkunut vain ulkonäkösyistä (häh?)
[18] keikistellyt peilin edessä (olenhan ollut pikkutyttö)
[ ] käyttänyt sukkanauhaliivejä (valitettavasti en!)
[ ] poseerannut alasti (ai valokuvissa? en)
[19] ihaillut missejä (pienenä tykkäsin Sirpa Viljamaasta, niin, ja olihan mulla myös Johanna Raunio -paperinukke)
[ ] osallistunut missikisoihin
[20] meikannut liikaa
[21] pillahtanut itkuun juhlien pikkutunneilla (todennäköisesti olen, koska liikutun säälittävän helposti ja itkeä tirauttelen kaikenlaisissa tilanteissa)
[22] parantanut maailmaa koko yön
[23] puhunut puhelimessa tunnin putkeen toisen naisen kanssa (useastikin lankapuhelinten aikaan, kun ei ollut vielä internettiä eikä tekstareita, ajatelkaas, lapset sitä!)
[24] käynyt kävelylenkillä naisystävän kanssa ja suu on käynyt tauotta koko matkan (viimeksi toissapäivänä)
[ ] sauvakävellyt
[ ] käyttänyt itseruskettavaa voidetta
[25] teeskennellyt orgasmin (tai ainakin liioitellut)
[ ] "piikitellyt" toista ihmistä
[26] lukenut lehdestä tai netistä seksivinkkejä
[27] vertaillut ulkonäköäsi muihin
[28] aloittanut uuden harrastuksen ja jättänyt sen muutaman kerran jälkeen
[ ] paastonnut
[29] tehnyt hyvää makaronilaatikkoa
[ ] inhonnut anoppia (mulla oli mahtava anoppi, olemme edelleen kavereita)
[30] hävennyt miestäsi
[31] kehuskellut lapsillasi (yritän välttää tätä, mutta minkä sille voi, kun on niin lahjakas lapsi, selvästi äitiinsä tullut)
[32] esittänyt avutonta vastakkaiselle sukupuolelle (etteivät masentuisi ja tuntisi itseään tarpeettomiksi)
[ ] pyytänyt bensa-asemalla apua tuntemattomalta
[33] räpytellyt silmiäsi tarkoituksella (esmes kun niissä on ollut roska)
[34] vedonnut naisten ja miesten töihin kun olet jättänyt jotain tekemättä (ks. "esittänyt avutonta" -kohdan selitys)
[35] meikannut vain "omaksi iloksesi"
[36] vetänyt vatsaa sisään vain antaaksesi hoikemman vaikutelman
[37] ostanut jo valmiiksi liian pienen vaatteen ajatellen että laihdutat kyllä muutaman kilon (huvittava juttu sinänsä, koska en ole koskaan laihduttanut)
[38] syönyt ison levyn suklaata kerralla (alle kaksikymppisenä joskus harrastin tällaista, nykyisin parin-kolmen palan jälkeen alkaa ällöttää)
[39] ottanut lasten karkeista (etenkin sekoituspusseista salmiakkeja)
[40] syönyt karkkia lapsilta salaa
[ ] inhonnut appiukkoa (appi oli yhtä kiva kuin anoppikin)
[41] pessyt mattoja juuriharjalla
[ ] kutonut kangaspuilla (taas olen vain katsonut vierestä)
[42] passannut miestä (kuuluu asiaan parisuhteessa - minäkin odotan, että mua passataan, edes joskus ja edes vähän)
[ ] haaveillut rikkaasta miehestä (en mutta fiksusta ja komeasta kyllä)
[ ] ostanut viimeisillä rahoillasi itsellesi uuden vaatteen tai meikkejä (ihan tähän en ole ikinä tilannetta päästänyt, mutta kieltämättä olen törsännyt vaatteisiin joskus, kun ei oikeasti olisi ollut rahaa)
[43] shoppaillut koko päivän tyttöjen kanssa (= luuhannut koko päivän kirppiksillä)
[ ] ollut koukussa Kauniisiin ja Rohkeisiin
[ ] kuunnellut korvat höröllä Dr. Philin viisauksia
[44] siivonnut hulluna kun joku kertoo tulevansa kylään lyhyellä varotusajalla
[ ] käynyt alusvaatekutsuilla
[ ] käynyt seksilelukutsuilla
[ ] tilannut kotiin MeNaiset
[45] ollut Elloksen tiliasiakas (hävettää tunnustaa, mutta 80-luvulla puolet vaatteistani oli Ellokselta - toisaalta koko 80-luku oli niin nolo vuosikymmen, että tämähän on pientä)
[46] paaponut koiraa
[47] kiillottanut hopeita
[ ] silittänyt alushousuja (häh? en silitä edes päällihousuja jos ei ole pakko)
[48] puristellut finnejä
[ ] käyttänyt värillisiä piilolinssejä (enkä värittömiäkään)
[49] tehnyt ihonkuorinnan
[ ] käynyt meditaatiokurssilla
[ ] uskonut horoskooppeihin
[ ] käynyt selvänäkijällä
[ ] ollut hevoshullu
[ ] fanittanut poikabändiä
[50] tykännyt Dingosta (no silloin 80-luvulla)
[51] nähnyt eroottisia unia
[52] ostanut tarpeetonta Tupperware-kutsuilta
[53] juossut alvariinsa vessassa
[54] pissannut julkiselle paikalle maistissa
[ ] katkaissut kengästä koron vahingossa
[ ] tehnyt miehen tarkoituksella mustasukkaiseksi
[ ] deittaillut kahta miestä yhtä aikaa
[55] kadehtinut lähimmäistäsi (pikkuisen joo)
[56] himoinnut toisen omaa (esim. kenkiä ja käsilaukkuja)
[ ] tilannut jotain ostos TV:stä
[ ] vääristellyt totuutta edellisiin vastatessani, montako kertaa? (hitto, mun piti, mutta unohdin)
Olen näköjään 56-prosenttisesti tosinainen.
Testaa kuinka tosinainen olet. TOSInainen ruksaa kaikki vaihtoehdot. Täytä juoksevin numeroin niin näet heti tuloksen.
Oletko koskaan
[1] vetänyt toista naista tukasta tai raapinut (olen kasvanut siskojen kanssa)
[2] flirttaillut tuntemattomien miesten kanssa
[3] flirttaillut tuttujen miesten kanssa
[ ] teeskennellyt ystävää (en ystävää mutta kaveria kyllä)
[4] puhunut selän takana pahaa
[5] näyttänyt merkitseviä ilmeitä tai käsimerkkejä toisen näkemättä
[ ] topannut rintsikoita (omissa täytteissä on tarpeeksi ja vähän liikaakin)
[ ] ollut juhlimassa ilman alushousuja (saunomista ei varmaan lasketa)
[6] korjannut sukkahousuja kynsilakalla
[7] kurkkinut kaverin kylpyhuoneen kaappiin
[8] udellut ihmisistä
[9] juoruillut
[ ] nyppinyt kulmakarvat (au, sattuu)
[10] sheivannut intiimialuetta
[ ] käyttänyt hiuslisäkettä tai pidennyksiä (en muistaakseni)
[ ] värjännyt hiukset vähintään kahdella värillä yhtäaikaa
[11] leiponut pullaa (viimeksi 20 vuotta sitten)
[ ] nyplännyt pitsiä (olen vain katsellut vierestä, kun mummo on nyplännyt)
[12] graavannut lohta (se on helppoa)
[ ] ollut pikalaihdutuskuurilla
[ ] lihonut takaisin
[13] valehdellut painosi (ei kai siitä kuulukaan puhua totta?)
[ ] käynyt manikyyrissä
[ ] käynyt pedikyyrissä (varmaan pitäisi, kun omahoito ei kohta enää auta)
[ ] käyttänyt laihdutustuotteita
[14] "korjaillut" valokuvaasi
[15] ollut tilanteessa, jossa maskarat ovat valuneet pitkin poskia
[16] valehdellut ikäsi tai ollut tarkoituksella asiasta hiljaa
[17] käyttänyt ryppyvoidetta (jos silmänympärysvoide lasketaan)
[ ] käyttänyt hoikentavia sukkahousuja
[ ] liikkunut vain ulkonäkösyistä (häh?)
[18] keikistellyt peilin edessä (olenhan ollut pikkutyttö)
[ ] käyttänyt sukkanauhaliivejä (valitettavasti en!)
[ ] poseerannut alasti (ai valokuvissa? en)
[19] ihaillut missejä (pienenä tykkäsin Sirpa Viljamaasta, niin, ja olihan mulla myös Johanna Raunio -paperinukke)
[ ] osallistunut missikisoihin
[20] meikannut liikaa
[21] pillahtanut itkuun juhlien pikkutunneilla (todennäköisesti olen, koska liikutun säälittävän helposti ja itkeä tirauttelen kaikenlaisissa tilanteissa)
[22] parantanut maailmaa koko yön
[23] puhunut puhelimessa tunnin putkeen toisen naisen kanssa (useastikin lankapuhelinten aikaan, kun ei ollut vielä internettiä eikä tekstareita, ajatelkaas, lapset sitä!)
[24] käynyt kävelylenkillä naisystävän kanssa ja suu on käynyt tauotta koko matkan (viimeksi toissapäivänä)
[ ] sauvakävellyt
[ ] käyttänyt itseruskettavaa voidetta
[25] teeskennellyt orgasmin (tai ainakin liioitellut)
[ ] "piikitellyt" toista ihmistä
[26] lukenut lehdestä tai netistä seksivinkkejä
[27] vertaillut ulkonäköäsi muihin
[28] aloittanut uuden harrastuksen ja jättänyt sen muutaman kerran jälkeen
[ ] paastonnut
[29] tehnyt hyvää makaronilaatikkoa
[ ] inhonnut anoppia (mulla oli mahtava anoppi, olemme edelleen kavereita)
[30] hävennyt miestäsi
[31] kehuskellut lapsillasi (yritän välttää tätä, mutta minkä sille voi, kun on niin lahjakas lapsi, selvästi äitiinsä tullut)
[32] esittänyt avutonta vastakkaiselle sukupuolelle (etteivät masentuisi ja tuntisi itseään tarpeettomiksi)
[ ] pyytänyt bensa-asemalla apua tuntemattomalta
[33] räpytellyt silmiäsi tarkoituksella (esmes kun niissä on ollut roska)
[34] vedonnut naisten ja miesten töihin kun olet jättänyt jotain tekemättä (ks. "esittänyt avutonta" -kohdan selitys)
[35] meikannut vain "omaksi iloksesi"
[36] vetänyt vatsaa sisään vain antaaksesi hoikemman vaikutelman
[37] ostanut jo valmiiksi liian pienen vaatteen ajatellen että laihdutat kyllä muutaman kilon (huvittava juttu sinänsä, koska en ole koskaan laihduttanut)
[38] syönyt ison levyn suklaata kerralla (alle kaksikymppisenä joskus harrastin tällaista, nykyisin parin-kolmen palan jälkeen alkaa ällöttää)
[39] ottanut lasten karkeista (etenkin sekoituspusseista salmiakkeja)
[40] syönyt karkkia lapsilta salaa
[ ] inhonnut appiukkoa (appi oli yhtä kiva kuin anoppikin)
[41] pessyt mattoja juuriharjalla
[ ] kutonut kangaspuilla (taas olen vain katsonut vierestä)
[42] passannut miestä (kuuluu asiaan parisuhteessa - minäkin odotan, että mua passataan, edes joskus ja edes vähän)
[ ] haaveillut rikkaasta miehestä (en mutta fiksusta ja komeasta kyllä)
[ ] ostanut viimeisillä rahoillasi itsellesi uuden vaatteen tai meikkejä (ihan tähän en ole ikinä tilannetta päästänyt, mutta kieltämättä olen törsännyt vaatteisiin joskus, kun ei oikeasti olisi ollut rahaa)
[43] shoppaillut koko päivän tyttöjen kanssa (= luuhannut koko päivän kirppiksillä)
[ ] ollut koukussa Kauniisiin ja Rohkeisiin
[ ] kuunnellut korvat höröllä Dr. Philin viisauksia
[44] siivonnut hulluna kun joku kertoo tulevansa kylään lyhyellä varotusajalla
[ ] käynyt alusvaatekutsuilla
[ ] käynyt seksilelukutsuilla
[ ] tilannut kotiin MeNaiset
[45] ollut Elloksen tiliasiakas (hävettää tunnustaa, mutta 80-luvulla puolet vaatteistani oli Ellokselta - toisaalta koko 80-luku oli niin nolo vuosikymmen, että tämähän on pientä)
[46] paaponut koiraa
[47] kiillottanut hopeita
[ ] silittänyt alushousuja (häh? en silitä edes päällihousuja jos ei ole pakko)
[48] puristellut finnejä
[ ] käyttänyt värillisiä piilolinssejä (enkä värittömiäkään)
[49] tehnyt ihonkuorinnan
[ ] käynyt meditaatiokurssilla
[ ] uskonut horoskooppeihin
[ ] käynyt selvänäkijällä
[ ] ollut hevoshullu
[ ] fanittanut poikabändiä
[50] tykännyt Dingosta (no silloin 80-luvulla)
[51] nähnyt eroottisia unia
[52] ostanut tarpeetonta Tupperware-kutsuilta
[53] juossut alvariinsa vessassa
[54] pissannut julkiselle paikalle maistissa
[ ] katkaissut kengästä koron vahingossa
[ ] tehnyt miehen tarkoituksella mustasukkaiseksi
[ ] deittaillut kahta miestä yhtä aikaa
[55] kadehtinut lähimmäistäsi (pikkuisen joo)
[56] himoinnut toisen omaa (esim. kenkiä ja käsilaukkuja)
[ ] tilannut jotain ostos TV:stä
[ ] vääristellyt totuutta edellisiin vastatessani, montako kertaa? (hitto, mun piti, mutta unohdin)
Olen näköjään 56-prosenttisesti tosinainen.
7.11.08
Olisin ostanut vokaalin, jos raha olisi riittänyt
Tiina jakoi mulle J:n, vaikka juuri olin valmistautunut haasteeseen pohtimalla yökaudet Y:llä alkavia sanoja. Telepatia ei nyt oikein toiminut, pitää kai pistää piuhat vaihtoon.
Tehtävä kuuluu näin:
Kirjoita blogiisi 10 sanaa, jotka alkavat kyseisellä kirjaimella, ja lisää mukaan selostus, mitä kyseinen sana sinulle merkitsee ja miksi.
1. Jevgeni Onegin. Tämä tuli ensimmäisenä mieleen, koska sennimistä oopperaa menen EM:n kanssa katsomaan ja kuuntelemaan marraskuussa. Paree olla hyvä, varsinkin kun nykyään niin harvoin pääsen minnekään. Oopperassa on se takuuvarma puoli, että jos esillepanosta ei tykkää, voi sulkea silmänsä ja pelkästään vain kuunnella. Laulajat ja soittajat yleensä osaavat hommansa. Kuoharin juominen väliajalla ei myöskään voi mennä pieleen. Aah.
2. Johtokunta. Kuvitelkaa pieni, lettipäinen tyttö, joka ei koskaan tee läksyjä ja on muutenkin kamala vastarannan kiiski. Tyttö ei erityisemmin pidä koulusta, vaikka joistakin opettajista tykkääkin. Niille, joista ei tykkää, sanoo vastaan siihen malliin, että saa käytöksenalennuksen. Alaluokilla kaveeraa kaikkien kanssa mutta yläasteella tyytyy oman pienen porukkansa seuraan. Kuulostaako tämä sellaiselta tyypiltä, joka aikuisena istuu lapsensa koulun johtokunnassa? Ei minustakaan.
3. Juusto. Me like. Parhaita ovat pitkään kypsytetyt, maukkaat juustot, niin kuin vaikka Appenzeller tai Manchego. Suomalainen Emmental toimii oivallisesti. Pidän myös kaikista lampaan- tai vuohenmaidosta tehdyistä juustoista paitsi norjalaisesta varpaanväliversiosta.
4. Jugurtti. Sitä pitää saada kerran päivässä. Jos joku on juuri menossa kauppaan, niin mieluiten maustamatonta luomua, kiitos.
5. Jenkkakahvat. Jonain aamuna sä heräät ja sä huomaat että sä oot kasvattanut sellaiset.
6. Jii. Viltsun kummisetä, aivan ihana mies. Ihme ettei hän ole esiintynyt tässä blogissa aiemmin.
7. Jalkapallo. Vielä kymmenen vuotta sitten olisin nauranut räkäisesti, jos joku olisi väittänyt, että eräänä päivänä sanon näin, mutta - se on hieno laji. Näköjään se on myös osoitus siitä, että ihmisen näkemykset voivat avartua ja mieli muuttua. Luo toivoa meille kaikille, eikö vain?
8. Johnny Cash. Mies joka ei lakkaa hämmästyttämästä minua. Sillä on vaan niin hienoja versioita ihan käsittämättömistä biiseistä, esimerkiksi U2:n Onesta tai Bob Marleyn Redemption songista.
9. Jopo. Kun olin pieni, minulla oli keltainen. Nyt voisin haluta ihan samanlaisen mutta aikuisten kokoisen.
10. Joulupukki. Ei mulle kukaan muukaan sitä Jopoa osta. Myönnän suoraan, että tykkään joulusta. Enää kuukausi ja saa alkaa laulaa joululauluja ilman että kenelläkään on oikeutta valittaa! Kun maass' on hanki, olen kuin varpunen jouluaamuna. En etsi valtaa, loistoa, tai no, ihan pikkuisen loistoa voisin ottaa.
Jos joku haluaa oman kirjaimen, kommenttilootassa voi ilmoittautua.
Tehtävä kuuluu näin:
Kirjoita blogiisi 10 sanaa, jotka alkavat kyseisellä kirjaimella, ja lisää mukaan selostus, mitä kyseinen sana sinulle merkitsee ja miksi.
1. Jevgeni Onegin. Tämä tuli ensimmäisenä mieleen, koska sennimistä oopperaa menen EM:n kanssa katsomaan ja kuuntelemaan marraskuussa. Paree olla hyvä, varsinkin kun nykyään niin harvoin pääsen minnekään. Oopperassa on se takuuvarma puoli, että jos esillepanosta ei tykkää, voi sulkea silmänsä ja pelkästään vain kuunnella. Laulajat ja soittajat yleensä osaavat hommansa. Kuoharin juominen väliajalla ei myöskään voi mennä pieleen. Aah.
2. Johtokunta. Kuvitelkaa pieni, lettipäinen tyttö, joka ei koskaan tee läksyjä ja on muutenkin kamala vastarannan kiiski. Tyttö ei erityisemmin pidä koulusta, vaikka joistakin opettajista tykkääkin. Niille, joista ei tykkää, sanoo vastaan siihen malliin, että saa käytöksenalennuksen. Alaluokilla kaveeraa kaikkien kanssa mutta yläasteella tyytyy oman pienen porukkansa seuraan. Kuulostaako tämä sellaiselta tyypiltä, joka aikuisena istuu lapsensa koulun johtokunnassa? Ei minustakaan.
3. Juusto. Me like. Parhaita ovat pitkään kypsytetyt, maukkaat juustot, niin kuin vaikka Appenzeller tai Manchego. Suomalainen Emmental toimii oivallisesti. Pidän myös kaikista lampaan- tai vuohenmaidosta tehdyistä juustoista paitsi norjalaisesta varpaanväliversiosta.
4. Jugurtti. Sitä pitää saada kerran päivässä. Jos joku on juuri menossa kauppaan, niin mieluiten maustamatonta luomua, kiitos.
5. Jenkkakahvat. Jonain aamuna sä heräät ja sä huomaat että sä oot kasvattanut sellaiset.
6. Jii. Viltsun kummisetä, aivan ihana mies. Ihme ettei hän ole esiintynyt tässä blogissa aiemmin.
7. Jalkapallo. Vielä kymmenen vuotta sitten olisin nauranut räkäisesti, jos joku olisi väittänyt, että eräänä päivänä sanon näin, mutta - se on hieno laji. Näköjään se on myös osoitus siitä, että ihmisen näkemykset voivat avartua ja mieli muuttua. Luo toivoa meille kaikille, eikö vain?
8. Johnny Cash. Mies joka ei lakkaa hämmästyttämästä minua. Sillä on vaan niin hienoja versioita ihan käsittämättömistä biiseistä, esimerkiksi U2:n Onesta tai Bob Marleyn Redemption songista.
9. Jopo. Kun olin pieni, minulla oli keltainen. Nyt voisin haluta ihan samanlaisen mutta aikuisten kokoisen.
10. Joulupukki. Ei mulle kukaan muukaan sitä Jopoa osta. Myönnän suoraan, että tykkään joulusta. Enää kuukausi ja saa alkaa laulaa joululauluja ilman että kenelläkään on oikeutta valittaa! Kun maass' on hanki, olen kuin varpunen jouluaamuna. En etsi valtaa, loistoa, tai no, ihan pikkuisen loistoa voisin ottaa.
Jos joku haluaa oman kirjaimen, kommenttilootassa voi ilmoittautua.
Kiitän myös äitiä, isää, äidinkielenopettajaa ja naapurin tätiä
Ensin haluan kiittää Satujatarta kunnianosoituksesta. Jos joku vielä luulee, että Blogistaniassa ei ole kaikki mahdollista, jos joku vielä epäilee ja kyselee, tässä on hänen vastauksensa.Kuluneet vitsit sikseen, sain tämmöisen hienon pystin, jonka ehtoja en edes täytä. Nöyränä kiitän ja kumarran ja teen niin kuin säännöissä käsketään:
1) Valitse viisi blogia, joita arvostat luovuuden, kuvituksen, mielenkiintoisen sisällön ja/tai blogosfääriin tehdyn panostuksen johdosta millä tahansa maailman kielellä.Kamalan vaikeaa valita viisi, mutta tällä kertaa näin: Rose, Violet, Ally, Jenni ja Tiina, suuret kiitokset panoksestanne Blogistanian elävöittämiseksi ja meidän kaikkien virkistykseksi!
2) Jokainen annettu palkinto on henkilökohtainen ja sitä annettaessa mainitaan blogin kirjoittajan nimi sekä linkitetään palkittavaan blogiin.
3) Palkinnonsaaja liittää palkinnon logon blogiinsa.
4) Palkinto tulisi linkittää alkuperäispalkinnon osoitteeseen.
5) Palkinnonsaaja julkaisee säännöt omassa blogissaan.
29.9.08
Elämäni Mies ja muita yksityiskohtia
Tiinan toiveista jäi täyttämättä vain yksi: kuva jääkaapin ovesta ulkopuolelta. Jääkaapin ovessa on liikaa valokuvia, laskuja ja muuta privaattia, mutta sen sijaan, saanko esitellä, pakastekaapin ovi (siivottu versio). Fair play -kortti on ansaittu junnufutiksessa, ja elämäni mies -kortin sain Kauralta ja Oharilta ihan ilman omaa ansiotani. Jos joku nyt luuli, että aion oikeasti esitellä täällä Elämäni Miehen, olen pahoillani aiheuttamastani pettymyksestä. Ei tapahdu ihan heti. Sen voin paljastaa, että ainut yhtäläisyys kortin komistuksen ja tämänhetkisen EM:n välillä on se, että myös EM tykkää kuljeskella pelkissä kalsareissa.
Rappiotäti pyysi kuvaa lempimukistani. Tällä hetkellä se on tämä muumimuki, olisikohan nimeltään uimahyppy? Tykkään mukin väreistä ja muumin rohkeasta sukelluksesta - eteenpäin mennään vaikka mahaplätsillä. Samassa kuvassa näkyy lempilaitteeni läppäri-Eikka, jonka Jenni toivoi näkevänsä. Keittiönpöytä ja pöytäliina ovat vastaus Katalle, joka halusi nähdä jotain kodistani. Pöytä on peräisin 60-luvulta vanhempieni ensimmäisestä yhteisestä kodista, sieltä, missä minäkin vauvana asuin. Jospalle tiedoksi: juuri tämä pöytä on esine, jolla kodissani on minulle eniten tunnearvoa (jos jätetään pois laskuista ilmiselvät jutut kuten valokuvat ja jotkut korut).
Lopuksi vielä Minhin toinen toive: kuva kodin ikkunasta. Näin kauniin syksyistä meillä on tänään täällä betonilähiössä.Lisää kuvia tulee, kunhan ehdin niitä ottaa. Tiedän jo tasan tarkkaan, mitä kuvaan esimerkiksi Katalle, joka halusi nähdä jotain, mitä minä näen päivittäin ...
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)