Hupia kuvista

Tällä kertaa viikkoviitonen käsittelee itselleni läheistä aihetta, valokuvausta. Pidän hyvistä valokuvista, koska olen joutunut katselemaan niitä työn puolesta sen verran, että niiden estetiikka on alkanut avautua. Toinen syy siihen, että pidän valokuvista, on se, että olen muistelufriikki. Yhteen valokuvaan saa pakatuksi enemmän muistoja kuin paksuun päiväkirjaan. On kiva katsoa omia vanhoja kuvia ja myös historiallisia kuvia, esimerkiksi tätä:














Kuva lainattu osoitteesta teachingamericanhistorymd.net.

1. Millä valokuvaat (kameralla tietty, mutta millaisella — onko sinulla useampikin ehkä)?
Kahdella idioottivarmalla pokkarilla, joista toinen on digi ja toinen ei. Molemmat ovat jonkin sortin testivoittajia, ja kumpaankaan en ole täysin tyytyväinen. Digissä on niin huono salama, että sisällä sillä ei voi kuvata oikeastaan ollenkaan. Toiseen en ole kunnolla tutustunut, koska vietän vielä suruaikaa: ikävöin vuosi sitten edesmennyttä kinofilmipokkariani, jolla sai mahdottoman upeita kuvia.

2. Miksi valokuvaat ja mitä?
Lapsia, joskus myös aikuisia. Muuten en ole kaksinen kuvaaja, mutta muotokuvat onnistuvat toisinaan yllättävän hyvin. Silloin tällöin kuvaan myös mökkimaisemaa; kuvista voi seurata maiseman muuttumista vuosien kuluessa.

3. Pidätkö ottamistasi valokuvista?
Pidän. Aina en pidä teknisestä toteutuksesta, mutta kuvien kohteista pidän sitäkin enemmän.

4. Käytätkö mitään kuvapalveluja verkossa (esim. tulostusta, säilytystä, jakoa tms.)?
En. Ihan vanhanaikaisesti lähetän kuvia sähköpostissa, säilön niitä CD-levyille ja tulostutan valokuvaliikkeessä. On mulla Flickr-tili, mutta en ole jaksanut ottaa sitä haltuun.

5. Jos saisit valita kaikista maailman valokuvista yhden seinällesi, ihan minkä vaan, minkä ottaisit?
Minun mielestäni valokuvan paikka on ensisijaisesti lehdessä, albumissa tai tietokoneen näytöllä. Pianon ja työpöydän päälliset ovat täynnä oman lapsen ja sukulaislasten kuvia, ja se riittää. Taidetta varten ei ole kuin yksi vapaa seinä, ja siinä roikkuu jo kaksi maalausta. Kiitos mutta ei kiitos.