9.10.06

If you don't see me tomorrow, olen sohvalla katsomassa Roomaa digiboksin muistista

Kysymys: Et ole, Kukkis, viime aikoina kovin usein päivittänyt etkä edes kommentoinut muiden blogeissa. Mistä tämä johtuu?
Kukkis: Ei aavistustakaan. Antakaapa kun mietin. Anteeksi jos tämä vähän rönsyilee.


Viime viikkoina on ollut niin kiireistä, että en ole työaikana ehtinyt. En edes tehdä kaikkia töitäni, saati lukea, kirjoittaa ja kommentoida blogeja. Se on väärin. Kaikkien työläisten pitäisi nousta barrikadeille työsopimuksiin sisällytettävän vapaan bloggailuajan puolesta.

Työpäivän jälkeen koneen ääressä istuminen ei ole voinut vähempää kiinnostaa. Mieluummin olen juossut Viisivuotiaan kanssa harrastamassa tai kyhjöttänyt sohvalla miehen kyljessä katsomassa tv-sarjoja. Pyydän anteeksi kaikilta tosinörteiltä, joiden maailmankatsomusta tämmöinen hapatus loukkaa syvästi.

Tästä tulikin mieleen serkkuni, joka kiidätettiin pahan sairaskohtauksen takia ambulanssilla sairaalaan. Kohtaukseen liittyi sen verran dramatiikkaa, että poliisit kutsuttiin paikalle. Perusteelliseen tapaansa he kävivät serkkuni kotona varmistamassa, ettei mitään rikollista ollut tapahtunut. Serkkuni kertoi tästä aavistuksen tuohtuneena, sillä poliisit eivät suinkaan olleet poistuneet jälkiä jättämättä. He olivat nimittäin lähtiessään sammuttaneet tietokoneen! Natsisiat!


En oikein tiedä, mikä minuun on iskenyt. Luulen, että lokakuu. Liikaa töitä, liian vähän luppoaikaa. Liian vähän kunnon aterioita, liikaa suklaata ja omenapiirakkaa. Pimenevät illat jne. Eiköhän tämä, kuten kaikki muukin elämässä, ole kuitenkin ohimenevää. Vanhetessani olen oppinut, että myöhemminkin ehtii. Jopa lukea Hesarin kuukausiliitteen, joka ennen aiheutti minulle suunnatonta ahdistusta ja sydämentykytystä. Se tuli postiluukusta ihan liian usein, ja se piti saada luetuksi HETI, jos halusi olla kunnon ihminen. Ja minähän halusin. Se päteköön myös päivittämiseen.

Sivupalkin kultamuruille ja muille suosikeille tiedoksi, että käyn kyllä lukemassa vaikka en kommentoisikaan. Ette te minusta noin vain pääse. Ennen kuin huomaattekaan, olen taas kommenttilootissanne häiriköimässä.

Edit: Alkoi niin hävettää tuo sivupalkin suosikkilistan lyhyys, että kävin vähän pidentämässä sitä. Kaikkia blogilistalta ruksittuja suosikkeja siihen ei mitenkään voi mahduttaa, mutta näitä nyt ainakin luen. Ja kommentoin.

5 kommenttia:

Veera kirjoitti...

Ja yllättävän usein Kukkis löytyy meidänkin kommenttilaatikosta, vaikkei sivupalkin kultamuruihin kuulutakaan. Kiitos siitä.

kukkis kirjoitti...

Sivupalkin suosikkien kanssa on käynyt vähän niin kuin arvatakseni monilla muillakin. Lista perustuu sisä- ja ulkoblogistisiin tekijöihin sekä silkkaan sattumaan. Oma tavoitteeni on pitää lista mahdollisimman lyhyenä, ja kun en raaski kenestäkään luopua, dilemmahan siitä syntyy. Listaamattomia kultamuruja on runsain mitoin! MOT, kiitos Veera!

Hestia kirjoitti...

Kylläpäs oli mukava löytää itsensä listalta.

Sammuttaneet tietokoneen..! Jo on törkeyden huippu - mies on joskus erehtynyt sammuttamaan koneeni kysymättä ja seuraukset olivat niin kauheat, että nykyään muistaa aina kysyä luvan ;)

kukkis kirjoitti...

Hestia: kiitos samoin :) Ja sellaisia ne miehet joskus ovat ... Onneksi sinulla näyttää olevan oppivaista sorttia ;)

Sun äitis kirjoitti...

Min en oo tehnyt mitään listalleni n. vuoteen! Kohta poistan sen kokonaan, kunhan saan coCommentini vähän siistimmäksi. coComment kirjaa kaikki kommentointini (paitsi nämä erilliseen luukkun kirjoitettavat kommentit menevät vielä usein ihan poskelleen!) ja mitä kommentoin, sitä myös luen! Ja suosittelen muillekin.

PS Missäs aiot lounastaa perjantaina 13 päivä? Palaillaan.