21.12.08

Etsin kumppania, sain samalla kuskin

”Tämähän se on sitä perhe-elämää. Lasten harrastuksiin kuskaaminen menee kaiken muun edelle”, tokaisi EM hymysuin, kun jo toista kertaa peräkkäin tarjoutui viemään Viltsun muskariin. Yhtenä lauantaina kuljetimme EM:n kanssa kahdestaan sukulaistyttöäni balettiin, tytön 1-vuotias velipoikakin oli mukana. Mikäs siinä jos tykkää lapsista ja autolla ajosta. Onhan se minunkin mielestäni kivaa. Saa leikkiä ydinperhettä.

Myös ostosreissuille EM lähtee mielellään kuskiksi, vaikkei olekaan mikään kova shoppailija. Asiassa on se ikävä puoli, että hänen mielestään kaupoissa kierrellään yhtä matkaa. Tyyppi tunkee minun kanssani naistenvaateliikkeisiin, niin etten saa rauhassa katsella, ja sitten vielä olettaa, että minä tuhlaan aikaani miestenosastoilla. Boooring! Minäkään en jaksa olla ostoshelveteissä kuin äärimmäisen rajallisen ajan – se pitäisi käyttää tehokkaasti.

Asiasta yhdeksänteen, kesäkuussa häitään viettänyt pariskunta lähetti hääkuvansa. Ovat niin kauniita! Näyttävät kuuluvan yhteen, katsovat samaan suuntaan. En ole koskaan tajunnut sellaisia hääkuvia, joissa toinen tuijottaa rakastuneesti toista ja toinen tähyää kaukaisuuteen. Paremmille markkinoille?

3 kommenttia:

violet kirjoitti...

Me tuijotettiin kameraan!

Mutta hei, en minäkään tykkää mennä kenenkään kanssa ostoksille. Sitä paitsi on liikkeitä ja osastoja, joihin miehillä ei ole minusta mitään asiaa.
Eikö naiset osaa enää edes ostaa alusvaatteitaan kun siellä on jotakin ukkoja kurkkimassa sovituskoppien verhonraoista ja neuvottelemassa mitä otetaan???!

kukkis kirjoitti...

No sano muuta! Toisaalta, ehkä se on jonkinlaista parisuhteen hoitoa sekin, että ottaa ukon mukaan sovituskoppiin.

violet kirjoitti...

mä ajattelisin pikemminkin että onnistuneempaa parisuhteen hoitoa olisi esitellä sitten niitä OIKEAN kokoisia ja itselle sopivia ostoksia;-)

Sanois ainakin niille miehilleen että kurkkii vain oman eukon koppiin..kaikenlaista kun on tullut koettua tähän liittyen..
nimimerkki "verho heiluu"