21.5.07

Näkemiin sukat, tervetuloa varpaat

Kun en vielä ollut
yhtä nuori kuin nyt
ja tuulet tuulivat hurjemmin,
tunsin tuntien kulun,
hiusten kasvun,
planeettojen liikket.
Istuin baarissa,
kuuntelin vanhoja miehiä,
ajattelin etten koskaan naura
keltaisin hampain
vain siksi että muutkin.
Kohotin tuopin itselleni,
kiedoin kaulaliinan tiukemmin,
jokainen raita oli kotoisin jostain,
Belfastista, Budapestistä, Tampereelta.
Lauloin paikannimiä suihkussa
että nukahtaisin.
En uskonut onnettomuuteen
kun olin nuorin.


Runotorstaissa on kuvahaaste. Kuvasta tuli mieleeni lähtö, seikkailu, vieraat paikat. Fuskaan vähän ja osallistun tällä runosella, jonka olen kirjoittanut jo aiemmin.

Otsikko ei liity aiheeseen mitenkään, tai ehkä liittyykin.

Ei aavistustakaan, milloin taas ehdin näille näppiksille. Niinpä toivotan aurinkoista viikkoa kaikille!

5 kommenttia:

allyalias kirjoitti...

Hyvät, vahvat kuvat. Etenkin tuo kaulaliina, jossa "jokainen raita oli kotoisin jostain" oli hienosti sanottu. Kokonaisuus veri kuul! Tykkäsin kovin!

helanes kirjoitti...

Tuli vain mieleen, että baarit, ravintolat ne vasta satamia ovatkin saapumisineen ja lähtemisineen.

Isopeikko kirjoitti...

Pidän tuosta ajatuksesta "tunsin tuntien kulun, / hiusten kasvun, / planeettojen liikket" se on jotenkin maailmaa syleilevä, sekä metsä että puut. Heti mietin miksi piti mennä baariin...

Sun äitis kirjoitti...

Minua koskettivat varpaat (vappuna hylkäsin vuodenkierron edellyttämään aikaan sukat, kuten tapanani on) ja keltaiset hampaat. Vieläkö tällä iällä uskaltaa nauraa?

kukkis kirjoitti...

Kiitos hienoista kommenteista!

Ally: Oivalsin juuri, että kun yritän kirjoittaa runoa, usein lähden liikkeelle kuvasta, muistikuvasta, muistosta. Joskus nuorena kudoin baarissa raidallista kaulaliinaa. Jostain se muisto hyppäsi tähän ja sai lisää merkityksiä.

Helanes: Olen samaa mieltä! Baareissa on samaa irrallisuuden tunnetta kuin vaikka rautatieasemalla. Kaikki on mahdollista!

Isopeikko: Ehkä minulle baari on metsä ;) Minusta on hienoa, että runojen paikat (niin kuin tietysti kaikki muutkin sanat) merkitsevät erilaisia asioita erilaisille lukijoille. (Hups, en osannut sanoa tätä kovin hyvin.)

Sun äitis: Uskaltaa! Ymmärrän kyllä kysymyksen ja olen hieman imarreltukin, sillä jos jotain yritin tähän runokyhäelmään saada, niin juuri nuoruuden ylimielisyyttä ja kaikkitietävyyttä. Hampaat ovat arka paikka monelle, minullekin. Tuntuu, että iän myötä ne ovat alkaneet kasvaa ristiin!