Claes Andersson sanoi hienosti keskiviikon Hesarissa: "Kukaan ei halua samastua siihen, että on köyhä ja vaarassa syrjäytyä, vaan ihmiset haluavat samastua vähän ylöspäin." Siksi kai minäkin äänestän vihreitä - haluan uskoa, että olen ekologisempi kuin olenkaan. Tähän asti vihreiden äänestäminen on mielestäni ollut myös jonkinlainen vastalause politiikan epäinhimillisille mekanismeille. Toivottavasti vihreät pysyvät tänä aamuna uutisoidussa päätöksessään olla hyväksymättä päivähoidon nollamaksuluokan poistamista. Muuten en voi seuraavissa vaaleissa äänestää ketään.
Eikö hallitus oikeasti arvannut, että maksuttomasta päivähoidosta tulee näin iso asia? Totta kai monille meistä muutaman kympin lisälasku kuukaudessa on yks hailee, ei tunnu missään. Sitten taas on niitä, joiden rahoista joka ikinen sentti menee asumiseen ja ruokaan. Aina ei ole varaa niihinkään.
Erään arvion mukaan maksutonta päivähoito-oikeutta käyttää tällä hetkellä noin 20000 perhettä koko Suomessa. Heidänkö pitää ratkaista päivähoidon rahapula?
Kauran ehdotus siitä, että ennemmin korotettaisiin ylintä päivähoidosta maksettavaa hintaa roimasti, tuntui saavan bloggajilta paljon kannatusta. Kuten Kaurakin totesi, silloin pitäisi muuttaa tulorajoja tai lisätä uusi maksuluokka edellisten päälle, sillä nykyisin ylimpään maksuluokkaan joutuu jo kohtuullisen pienillä tuloilla. Jatkopostauksessa Kaura kysyy, miksi nollamaksu pitäisi sitoa puolipäiväisyyteen, kun siihen ei ole mitään järkiperusteita. Molemmat postaukset kommentteineen on syytä lukea tarkkaan, sillä ne ovat täyttä asiaa.
Sun äitis kannattaa periaatteessa puolipäivähoitoa mutta puolustaa varsinkin opiskelevien vanhempien oikeutta ilmaiseen kokopäivähoitoon. Nostaisin esiin myös maahanmuuttajat. Jos maahanmuuttajaperheen jälkikasvu elää koko lapsuutensa omakielisessä ympäristössä ja tulee vasta eskarissa tai koulussa kosketuksiin suomen kielen ja suomalaisen kulttuurin kanssa, niin herra paratkoon, siinähän vasta ongelmia syntyy. Paljon parempi on, että lapsi oppii jo päiväkodista lähtien kieltä, tapoja ja yhteiskunnan toimintaa. Luokanopettajan työtä helpottaa esimerkiksi se, että lapsi tietää, että vieraita aikuisia on toteltava, vaikka he olisivat naisia. Joillekin maahanmuuttajille puolipäivähoito saattaisi riittää kaiken tämän omaksumiseen, mutta osa tarvitsee kokopäivähoitoa.
Nyt lähestytään villakoiran ydintä. Miksi ei perhe saa itse päättää?
Olen täsmälleen sama mieltä Helenin kanssa: Ne vanhemmat, jotka valitsevat kokopäivähoidon, tarvitsevat sitä eri syistä. Tähän asti vähävaraiset vanhemmat ovat voineet itse määritellä, tarvitsevatko he lapsilleen ilmaista kokopäivä- vai osa-aikahoitoa. Olen ymmärtänyt, että jos hallituksen esitys menee läpi, ilmaista kokopäivähoitoa ei saa, ellei joku ulkopuolinen taho päätä, että siihen on "erityinen" tai "lastensuojelullinen" syy. Mitä p*rkeleen järkeä tässä on?
Niin ikään keskiviikon lehdessä julkaistiin kolmen asiantuntijan kirjoitus, jonka mukaan "nollamaksuluokasta luopuminen lisää käytännössä päivähoidon kustannuksia, kun kunnat joutuvat uudistuksen myötä käsittelemään aikaisempaa enemmän perheiden anomuksia päivähoitomaksujen alentamisesta". Köyhistä köyhimmät joutuvat aina vain syvemmälle byrokratian rattaisiin ja "kuntien melko mielivaltaisen maksupolitiikan" uhreiksi.
Muistelen joskus kuulleeni jotain sen suuntaista kuin "kaikki ihmisolennot syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan", mutta näköjään tämä on vanhentunut käsitys Suomessa vuonna 2007. Jos on rikas ja terve, saa päättää itse, mutta köyhää ja sairasta pitää holhota.
S**tana että piti tämäkin päivä nähdä.
Ja sitten se pakollinen disclaimeri, ettei kenellekään jäisi mikään epäselväksi: Poikani välityksellä olen kohta viisi vuotta nauttinut suomalaisen päiväkotisysteemin eduista. Pers.koht. pidän ylimmän maksuluokan mukaista 200 euron kuukausittaista summaa älyttömän pienenä hintana tasokkaasta ja turvallisesta hoidosta, joka pitää koko pienperheemme järjissään. Mutta minullapa onkin vakiduuni, töissä käyvä mies ja vain yksi lapsi. Alun perin haaveilin ihan itsekkäistä syistä jääväni kotiin lasta hoitamaan, mutta siinä vaiheessa, kun lapsi syntyi, meillä kummallakin oli niin pieni palkka, että molempien oli pakko käydä töissä. Miehen palkka ei olisi riittänyt mihinkään; minun palkallani olisimme ehkä juuri ja juuri pysyneet hengissä mutta emme olisi eläneet (esimerkiksi isovanhempien luona vierailut olisi pitänyt unohtaa, koska meillä ei olisi ollut rahaa bussilippuihin saati autoon). Onneksi lapsemme on äärimmäisen sosiaalinen ja kaipaa paljon virikkeitä. Toinen onnemme oli saada hoitopaikka aivan loistavasta päiväkodista. Vuoden päästä äidiltä pääsee iso itku, kun pojan päivähoitoura päättyy ja koulutie alkaa.
30.5.07
Paikkoja ja kolmostuoppeja
Olisi hienoa kirjoittaa päivähoidon nollamaksuluokan poistamisesta ja muista puistattavista, päivänpolttavista asioista. Vaan minkäs teet. Olen meemiö = tylsä tyyppi, joka vain vastaa meemeihin eikä ikinä postaa mitään omaa. Onneksi on Viikkovitonen, jonka haaste tällä kerralla kuuluu näin:
Olet saanut tehtävän. Kaksi ikäistäsi pariskuntaa, jotka eivät ole koskaan aikaisemmin käyneet Suomessa, saapuvat vieraiksesi heinäkuussa. Et tiedä, mistä maasta vieraasi ovat kotoisin. Kaikki kustannukset maksetaan, aikaa viikko: Mitkä viisi kohdetta/tapahtumaa/asiaa näytät vieraillesi. Kerro myös, miksi valitsit juuri ne.
Mieleeni tulee vain samoja kohteita kuin Zepanderille, mutta siitä huolimatta, yritetään. Samalla voi itsekin haaveilla kesästä ja lomamatkoista.
1. Savonlinnan oopperajuhlat, linnakierros, muikkuja tai muuta kalaa jossain lähiravintolassa, kaljaa Huvilan terassilla järven rannalla. Ei kaipaa selityksiä. Jokainen, joka on joskus käynyt, tietää kyllä, miksi. (Jos joku ei ole käynyt, hopi hopi sinne vaan. Oopperan peruutuslippuja sai ainakin ennen halvalla Savonlinnan matkailutoimistosta, ja yöpyä voi vaikka leirintäalueella.)
2. Ettei aikaa mene hukkaan, hurautetaan yksityiskoneella Savonlinnasta Inariin ja saamelaismuseo Siidaan. En ole käynyt siellä pitkään aikaan, mutta ainakin kymmenisen vuotta sitten se oli upea, elämyksellinen paikka. Näkevätpä sitä paitsi turistit, miten iso ja autio maa Suomi on. Offia täytyy kyllä muistaa pakata mukaan.
3. Takaisin tullessa voitaisiin poiketa kliseemäisesti Kolilla ihailemassa kansallismaisemaa. Minkä sille voi, että se on hieno.
4. Sitten onkin jo aika tulla Helsinkiin, jossa turisteille voisi tarjota vaihtoehtoista ohjelmaa. Suosittelen ainakin Suomenlinnaa ja illallista Bellevuessa. Ravintolan valitsin, koska se on oma suosikkini ja mielihyvin söisin siellä vaikka joka päivä, jos joku muu maksaisi. Toisena iltana voitaisiin syödä Savoyn terassilla, selitys sama kuin yllä. Helsingissä vierähtää helposti kaksi päivää, koska näkemistä riittää. Monet tykkäävät kirkoista (Uspenski, Kallio, Temppeliaukio, Suurkirkko ...) ja yllättävän monet aikuisetkin myös Korkeasaaresta ja Linnanmäestä. Sadepäivinä museoissa on paljon nähtävää: Tennispalatsissa on kivoja näyttelyitä, Sinebrychoffin museo on kuulemma remontoitu hienoksi, ja vakiokohteita ovat Kansallismuseo, Kiasma ja miksei Ateneumkin. Kauniina päivänä voi mennä vaikka rannoille tai Seurasaareen kävelemään, Stadikalle uimaan tai Kumpulan maauimalaan hengailemaan. Yöelämään otetaan joku muu oppaaksi, jotta keskiäkäinen perheenäitikin oppii jotain uutta.
5. Nyt kuulkaa yllätän itsenikin, sillä viitoskohteeksi valitsen länsirannikon. Voitaisiin tutustua vanhaan Raumaan. En ole käynyt siellä kolmeenkymmeneen vuoteen, mutta eiköhän tuo ole paikoillaan. Uudenkaupungin satamasta otettaisiin paatti ja ajeltaisiin Katanpäähän ja Isokarin majakalle. Niissä en ole käynyt koskaan, mutta hienolta näyttää. Voisin pistää vähän omaakin rahaa likoon ja piffata kaikille halukkaille Postafenit. Kustavin lauttarannassa voitaisiin käydä syömässä Boriksen ja Mariksen laittamaa tuoretta kalaa ja muita herkkuja kilohintaan. Lurps.
Joko se viikko meni? Jos aikaa ja budjettia tulisi yhtäkkiä lisää, veisin vieraat vielä ainakin Pyynikin näköalatornin kahvilaan Tampereelle, Petäjäveden kirkkoon, metsämuseo Lustoon Punkaharjulle ja sukulaisten kesämökeille (yksi on meren saaressa, toinen merenrannalla, kolmas järvenrannalla ja neljäs tunturi-Lapissa). Tai sitten käskisin tulla uudestaan.
Olet saanut tehtävän. Kaksi ikäistäsi pariskuntaa, jotka eivät ole koskaan aikaisemmin käyneet Suomessa, saapuvat vieraiksesi heinäkuussa. Et tiedä, mistä maasta vieraasi ovat kotoisin. Kaikki kustannukset maksetaan, aikaa viikko: Mitkä viisi kohdetta/tapahtumaa/asiaa näytät vieraillesi. Kerro myös, miksi valitsit juuri ne.
Mieleeni tulee vain samoja kohteita kuin Zepanderille, mutta siitä huolimatta, yritetään. Samalla voi itsekin haaveilla kesästä ja lomamatkoista.
1. Savonlinnan oopperajuhlat, linnakierros, muikkuja tai muuta kalaa jossain lähiravintolassa, kaljaa Huvilan terassilla järven rannalla. Ei kaipaa selityksiä. Jokainen, joka on joskus käynyt, tietää kyllä, miksi. (Jos joku ei ole käynyt, hopi hopi sinne vaan. Oopperan peruutuslippuja sai ainakin ennen halvalla Savonlinnan matkailutoimistosta, ja yöpyä voi vaikka leirintäalueella.)
2. Ettei aikaa mene hukkaan, hurautetaan yksityiskoneella Savonlinnasta Inariin ja saamelaismuseo Siidaan. En ole käynyt siellä pitkään aikaan, mutta ainakin kymmenisen vuotta sitten se oli upea, elämyksellinen paikka. Näkevätpä sitä paitsi turistit, miten iso ja autio maa Suomi on. Offia täytyy kyllä muistaa pakata mukaan.
3. Takaisin tullessa voitaisiin poiketa kliseemäisesti Kolilla ihailemassa kansallismaisemaa. Minkä sille voi, että se on hieno.
4. Sitten onkin jo aika tulla Helsinkiin, jossa turisteille voisi tarjota vaihtoehtoista ohjelmaa. Suosittelen ainakin Suomenlinnaa ja illallista Bellevuessa. Ravintolan valitsin, koska se on oma suosikkini ja mielihyvin söisin siellä vaikka joka päivä, jos joku muu maksaisi. Toisena iltana voitaisiin syödä Savoyn terassilla, selitys sama kuin yllä. Helsingissä vierähtää helposti kaksi päivää, koska näkemistä riittää. Monet tykkäävät kirkoista (Uspenski, Kallio, Temppeliaukio, Suurkirkko ...) ja yllättävän monet aikuisetkin myös Korkeasaaresta ja Linnanmäestä. Sadepäivinä museoissa on paljon nähtävää: Tennispalatsissa on kivoja näyttelyitä, Sinebrychoffin museo on kuulemma remontoitu hienoksi, ja vakiokohteita ovat Kansallismuseo, Kiasma ja miksei Ateneumkin. Kauniina päivänä voi mennä vaikka rannoille tai Seurasaareen kävelemään, Stadikalle uimaan tai Kumpulan maauimalaan hengailemaan. Yöelämään otetaan joku muu oppaaksi, jotta keskiäkäinen perheenäitikin oppii jotain uutta.
5. Nyt kuulkaa yllätän itsenikin, sillä viitoskohteeksi valitsen länsirannikon. Voitaisiin tutustua vanhaan Raumaan. En ole käynyt siellä kolmeenkymmeneen vuoteen, mutta eiköhän tuo ole paikoillaan. Uudenkaupungin satamasta otettaisiin paatti ja ajeltaisiin Katanpäähän ja Isokarin majakalle. Niissä en ole käynyt koskaan, mutta hienolta näyttää. Voisin pistää vähän omaakin rahaa likoon ja piffata kaikille halukkaille Postafenit. Kustavin lauttarannassa voitaisiin käydä syömässä Boriksen ja Mariksen laittamaa tuoretta kalaa ja muita herkkuja kilohintaan. Lurps.
Joko se viikko meni? Jos aikaa ja budjettia tulisi yhtäkkiä lisää, veisin vieraat vielä ainakin Pyynikin näköalatornin kahvilaan Tampereelle, Petäjäveden kirkkoon, metsämuseo Lustoon Punkaharjulle ja sukulaisten kesämökeille (yksi on meren saaressa, toinen merenrannalla, kolmas järvenrannalla ja neljäs tunturi-Lapissa). Tai sitten käskisin tulla uudestaan.
28.5.07
8 randomia
Haasteena on kertoa itsestään kahdeksan satunnaista asiaa (via). Mikään ei ole niin kiinnostavaa kuin itsestään puhuminen, paitsi tietysti itsestään kirjoittaminen. Siihen löytyy aina aikaa. Siispä täällä tänään, kahdeksan kertaa Kukkis:
1. Inhoan sukkia.
2. En ole koskaan käynyt Kanarialla.
3. Odotan ikänäköä, koska toivon, että sen myötä pääsen eroon silmälaseistani. Minulla on likinäköä juuri sen verran, että se voisi olla mahdollista.
4. Pelkään putoamista, mutta en pelkää korkeita paikkoja. Päin vastoin pidän niistä.
5. Kukkis-nimi on Elman keksimä (kiitosta vaan!), ja se tulee blogini nimestä (Kukkamaa).
6. Aikuisiällä olen painanut 52-65 kiloa (69 kg jos raskausaika lasketaan mukaan), mutta vaatekokoni on koko ajan ollut 38.
7. Koulussa olin hyvä oppilas, vaikka ala-asteen jälkeen en tehnyt koskaan läksyjä ja lempiaineeni oli lintsaaminen.
8. Sanovatpa muut mitä tahansa, minun mielestäni 1970-luvulla ei ollut kovinkaan ankeaa. Tykkään vieläkin työväenlauluista, froteehuppareista ja Lundian kirjahyllyistä.
En haasta kahdeksaa seuraavaa, mutta toivon, että siitä huolimatta joku nappaa kasipallon ja panee sen kiertoon.
1. Inhoan sukkia.
2. En ole koskaan käynyt Kanarialla.
3. Odotan ikänäköä, koska toivon, että sen myötä pääsen eroon silmälaseistani. Minulla on likinäköä juuri sen verran, että se voisi olla mahdollista.
4. Pelkään putoamista, mutta en pelkää korkeita paikkoja. Päin vastoin pidän niistä.
5. Kukkis-nimi on Elman keksimä (kiitosta vaan!), ja se tulee blogini nimestä (Kukkamaa).
6. Aikuisiällä olen painanut 52-65 kiloa (69 kg jos raskausaika lasketaan mukaan), mutta vaatekokoni on koko ajan ollut 38.
7. Koulussa olin hyvä oppilas, vaikka ala-asteen jälkeen en tehnyt koskaan läksyjä ja lempiaineeni oli lintsaaminen.
8. Sanovatpa muut mitä tahansa, minun mielestäni 1970-luvulla ei ollut kovinkaan ankeaa. Tykkään vieläkin työväenlauluista, froteehuppareista ja Lundian kirjahyllyistä.
En haasta kahdeksaa seuraavaa, mutta toivon, että siitä huolimatta joku nappaa kasipallon ja panee sen kiertoon.
24.5.07
Yksikö vain
Runotorstai täyttää vuoden. Onnea! Haasteena on yksi:
Sain valon
joka häikäisi minut
poltti sylini karrelle
kaipauksesta
vain hullu ei haluaisi lisää.
Aurinko on tulipallo,
se kertoi minulle.
Kuuhun ylettyy
isän harteilta.
Varo tähden terävää reunaa!
En tahdo
nukahtaa pimeään
muiston kajoon.
Tahdon kantaa
olla taakkana vuorollani.
Sain valon
joka häikäisi minut
poltti sylini karrelle
kaipauksesta
vain hullu ei haluaisi lisää.
Aurinko on tulipallo,
se kertoi minulle.
Kuuhun ylettyy
isän harteilta.
Varo tähden terävää reunaa!
En tahdo
nukahtaa pimeään
muiston kajoon.
Tahdon kantaa
olla taakkana vuorollani.
22.5.07
My world's on fire, how about yours?
Anteeksi haamupäivitys. Sisäinen toimitussihteerini iski yöllä ja käski tehdä pari muutosta sanavalintoihin.
Viikkovitonen on tärkeällä asialla.
1. Mitä teet vanhoilla aikakauslehdillä (annatko pois, säästätkö niitä, vietkö ehkä landelle pikkulan viihdykkeeksi vai jotain muuta)?
Töiden takia lehtiä on kotona paljon ja joka päivä tulee lisää. Laitan kaikki kiertoon työkavereille ja sukulaisille. Jos jotain jää yli, vien taloyhtiön tavaranvaihtopisteeseen. Kyseinen piste on nerokas keksintö, suosittelen kaikille! Siellä pääsee eroon tavarasta kuin tavarasta. Esimerkiksi eripariset astiat häviävät niin nopeasti, että epäilen jonkun myyvän niitä kirpparilla. Mikäs siinä, pääasia ettei itte tartte.
2. Onko sinulla bioroskista ja käytätkö sitä (miksi)?
On. Käytän. Mitä vanhemmaksi tulen, sitä nipommaksi myös, ainakin tässä asiassa. Pyhänä istutin kukkia parvekkeelle, ja lajittelin jopa siinä hommassa syntyneet vähät roskat maatuviin, paperisiin ja muihin. Näin pitää toimia ilman muuta, mutta siitä huolimatta taputin itseäni päälaelle, kun olin niin reipas.
3. Kierrätätkö kaiken minkä voi kierrättää (miksi)?
Ihanne olisi, ettei olisi mitään turhaa tavaraa ja ettei vanhasta tarvitsisi luopua vaan rikki menneetkin voisi korjata, mutta ihan niin pitkällä en vielä ole. Uusia vaatteita esimerkiksi on silloin tällöin pakko saada ... Onneksi voi rauhoittaa omatuntoaan kierrättämällä. En heitä roskiin toimivaa tavaraa, ehjiä vaatteita enkä mitään muutakaan käyttökelpoista, vaan tarjoan niitä muille tai vien kierrätykseen. Ykköskysymyksessä mainittu tavaranvaihtopiste toimii tässä loistavasti. Lapsen pieneksi jääneille urheiluvälineille ja sen sellaisille löytyy muutenkin yleensä aina ottajia, kun tarpeeksi kyselee. Samankokoisten siskojeni kanssa järjestämme joskus vaatteenvaihtoiltamia.
4. Vaikuttavatko vihreät arvot hankintoihisi ja tekemisiisi (miksi)?
Kyllä vaikuttavat. Tiiättekö kun minä en jaksa selittää itsestään selvää asiaa. Maapallo on kiva. Haluan, että se säilyy vielä vähän aikaa. Jos huomenna tulee meteoriitti, sillehän ei mahda mitään, mutta silti tänään voi lajitella roskat ja istuttaa omenapuun.
5. Katsoitko telkusta viime viikolla elokuvan Epämiellyttävä totuus (jos katsoit: mitäs pidit; jos et: miksi et)?
En katsonut. Unohdin. En enää osaa katsoa elokuvia muuten kuin DVD:ltä.
Viikkovitonen on tärkeällä asialla.
1. Mitä teet vanhoilla aikakauslehdillä (annatko pois, säästätkö niitä, vietkö ehkä landelle pikkulan viihdykkeeksi vai jotain muuta)?
Töiden takia lehtiä on kotona paljon ja joka päivä tulee lisää. Laitan kaikki kiertoon työkavereille ja sukulaisille. Jos jotain jää yli, vien taloyhtiön tavaranvaihtopisteeseen. Kyseinen piste on nerokas keksintö, suosittelen kaikille! Siellä pääsee eroon tavarasta kuin tavarasta. Esimerkiksi eripariset astiat häviävät niin nopeasti, että epäilen jonkun myyvän niitä kirpparilla. Mikäs siinä, pääasia ettei itte tartte.
2. Onko sinulla bioroskista ja käytätkö sitä (miksi)?
On. Käytän. Mitä vanhemmaksi tulen, sitä nipommaksi myös, ainakin tässä asiassa. Pyhänä istutin kukkia parvekkeelle, ja lajittelin jopa siinä hommassa syntyneet vähät roskat maatuviin, paperisiin ja muihin. Näin pitää toimia ilman muuta, mutta siitä huolimatta taputin itseäni päälaelle, kun olin niin reipas.
3. Kierrätätkö kaiken minkä voi kierrättää (miksi)?
Ihanne olisi, ettei olisi mitään turhaa tavaraa ja ettei vanhasta tarvitsisi luopua vaan rikki menneetkin voisi korjata, mutta ihan niin pitkällä en vielä ole. Uusia vaatteita esimerkiksi on silloin tällöin pakko saada ... Onneksi voi rauhoittaa omatuntoaan kierrättämällä. En heitä roskiin toimivaa tavaraa, ehjiä vaatteita enkä mitään muutakaan käyttökelpoista, vaan tarjoan niitä muille tai vien kierrätykseen. Ykköskysymyksessä mainittu tavaranvaihtopiste toimii tässä loistavasti. Lapsen pieneksi jääneille urheiluvälineille ja sen sellaisille löytyy muutenkin yleensä aina ottajia, kun tarpeeksi kyselee. Samankokoisten siskojeni kanssa järjestämme joskus vaatteenvaihtoiltamia.
4. Vaikuttavatko vihreät arvot hankintoihisi ja tekemisiisi (miksi)?
Kyllä vaikuttavat. Tiiättekö kun minä en jaksa selittää itsestään selvää asiaa. Maapallo on kiva. Haluan, että se säilyy vielä vähän aikaa. Jos huomenna tulee meteoriitti, sillehän ei mahda mitään, mutta silti tänään voi lajitella roskat ja istuttaa omenapuun.
5. Katsoitko telkusta viime viikolla elokuvan Epämiellyttävä totuus (jos katsoit: mitäs pidit; jos et: miksi et)?
En katsonut. Unohdin. En enää osaa katsoa elokuvia muuten kuin DVD:ltä.
21.5.07
Näkemiin sukat, tervetuloa varpaat
Kun en vielä ollut
yhtä nuori kuin nyt
ja tuulet tuulivat hurjemmin,
tunsin tuntien kulun,
hiusten kasvun,
planeettojen liikket.
Istuin baarissa,
kuuntelin vanhoja miehiä,
ajattelin etten koskaan naura
keltaisin hampain
vain siksi että muutkin.
Kohotin tuopin itselleni,
kiedoin kaulaliinan tiukemmin,
jokainen raita oli kotoisin jostain,
Belfastista, Budapestistä, Tampereelta.
Lauloin paikannimiä suihkussa
että nukahtaisin.
En uskonut onnettomuuteen
kun olin nuorin.
Runotorstaissa on kuvahaaste. Kuvasta tuli mieleeni lähtö, seikkailu, vieraat paikat. Fuskaan vähän ja osallistun tällä runosella, jonka olen kirjoittanut jo aiemmin.
Otsikko ei liity aiheeseen mitenkään, tai ehkä liittyykin.
Ei aavistustakaan, milloin taas ehdin näille näppiksille. Niinpä toivotan aurinkoista viikkoa kaikille!
yhtä nuori kuin nyt
ja tuulet tuulivat hurjemmin,
tunsin tuntien kulun,
hiusten kasvun,
planeettojen liikket.
Istuin baarissa,
kuuntelin vanhoja miehiä,
ajattelin etten koskaan naura
keltaisin hampain
vain siksi että muutkin.
Kohotin tuopin itselleni,
kiedoin kaulaliinan tiukemmin,
jokainen raita oli kotoisin jostain,
Belfastista, Budapestistä, Tampereelta.
Lauloin paikannimiä suihkussa
että nukahtaisin.
En uskonut onnettomuuteen
kun olin nuorin.
Runotorstaissa on kuvahaaste. Kuvasta tuli mieleeni lähtö, seikkailu, vieraat paikat. Fuskaan vähän ja osallistun tällä runosella, jonka olen kirjoittanut jo aiemmin.
Otsikko ei liity aiheeseen mitenkään, tai ehkä liittyykin.
Ei aavistustakaan, milloin taas ehdin näille näppiksille. Niinpä toivotan aurinkoista viikkoa kaikille!
9.5.07
Tuhannen taalan kysymys
Miksi nämä asiat sattuvat aina samaan aikaan:
1. lapsen vatsatauti ja miehen työmatka
2. oma vapaapäivä ja entisen työkaverin hautajaiset
3. Suomen järjestämät Euroviisut ja äitienpäiväviikonloppu?
Ykkönen venyttää henkisen suorituskyvyn rajoja. Kakkonen - hävettää, että tällaisesta edes purnaan, koska kerrankin on kyse elämästä ja kuolemasta. Kolmosen ei pitäisi vaikuttaa minuun millään tavalla, mutta kylläpä vain. Johtuneeko siitä, että asun tässä viisunäyttämön naapurissa: vaikka en ole käynyt missään ilmaisissa tai maksullisissa viisuhäppeningeissä, tunnen jo, kuinka hurmos tarttuu minuunkin. Tai sitten se on vain flunssaa.
Työpaikan tilanne on sellainen, että pomo kulkee selkä jäykkänä ja napsii vatsakatarripillereitä. Vapaa-ajan tilanne taas ... olen aina inhonnut minuutilleen ohjelmoituja viikonloppuja, mutta arvatkaapa, mitä kalenterissani lukee lauantain kohdalla? Eka sovittu meno on yhdeksältä, seuraava kahdeltatoista, ja sama jatkuu. Idioottimaisesti lupauduin juuri myös myymään kahvia johonkin ****n futistapahtumaan.
Olen kiireinen, mutta saan syyttää vain itseäni. Paitsi että lapsen vatsatautiin en sentään ole syypää. Sen hän on hankkinut ihan itse.
Kiitos, kun sain purnata, ja anteeksi. Jotain muuta joskus paremmalla ajalla. Täältä tähän.
1. lapsen vatsatauti ja miehen työmatka
2. oma vapaapäivä ja entisen työkaverin hautajaiset
3. Suomen järjestämät Euroviisut ja äitienpäiväviikonloppu?
Ykkönen venyttää henkisen suorituskyvyn rajoja. Kakkonen - hävettää, että tällaisesta edes purnaan, koska kerrankin on kyse elämästä ja kuolemasta. Kolmosen ei pitäisi vaikuttaa minuun millään tavalla, mutta kylläpä vain. Johtuneeko siitä, että asun tässä viisunäyttämön naapurissa: vaikka en ole käynyt missään ilmaisissa tai maksullisissa viisuhäppeningeissä, tunnen jo, kuinka hurmos tarttuu minuunkin. Tai sitten se on vain flunssaa.
Työpaikan tilanne on sellainen, että pomo kulkee selkä jäykkänä ja napsii vatsakatarripillereitä. Vapaa-ajan tilanne taas ... olen aina inhonnut minuutilleen ohjelmoituja viikonloppuja, mutta arvatkaapa, mitä kalenterissani lukee lauantain kohdalla? Eka sovittu meno on yhdeksältä, seuraava kahdeltatoista, ja sama jatkuu. Idioottimaisesti lupauduin juuri myös myymään kahvia johonkin ****n futistapahtumaan.
Olen kiireinen, mutta saan syyttää vain itseäni. Paitsi että lapsen vatsatautiin en sentään ole syypää. Sen hän on hankkinut ihan itse.
Kiitos, kun sain purnata, ja anteeksi. Jotain muuta joskus paremmalla ajalla. Täältä tähän.
2.5.07
On tämä niin kuluttavaa
Edellisen postauksen kommenttilootassa saa yhäti käydä morjenstamassa! Rohkeasti vaan!
Blogia pitää päivittää, jottei se jne. Näissä merkeissä - tadaa - Viikkovitonen, joka tällä kertaa kuluttaa erilaisia harjoja.
1. Tiedätkö/muistatko minkä merkkistä hammastahanaa sinulla on käytössä tällä hetkellä? Ostatko aina samaa merkkiä? Miksi?
Tiedän. Ostan. Että ikenet pysyisivät kunnossa.
2. Koska viimeksi vaihdoit hammasharjasi? Kuinka usein vaihdat hammasharjaa? Suositko jotain tiettyä hammasharjamerkkiä? Mistä syystä?
Vaihdan hammasharjan, kun edellisen harjakset alkavat harottaa. En osaa yhtään sanoa, kuinka usein tämä tapahtuu, mutta varmasti harvemmin kuin pitäisi. Ostan erikoispehmeitä Butler-hammasharjoja, koska minulla ei ole varaa oikeaan hovimestariin. Hammaslääkärini on myös suositellut niitä.
3. Entä koska viimeksi vaihdoit tiskiharjan? Muistatko minkä merkkinen nykyinen harjasi on? Oletko merkkisidonnainen tiskiharjojen suhteen? Miksi?
No voi helkata. Joku ei nyt pääse irti harjoista. Emminätiedä! En muista, enkä ole merkkisidonnainen. Haluaisin ostaa ekologisia vaihtoehtoja, mutta olen liian laiska, joten ostan tavallisia muovisia ja teen valinnan värin perusteella.
4. Ulkomuistista, kerro hinnat seuraaville tuotteille: litra kevytmaitoa, paketti emmentaljuustoa, puoli tusinaa kananmunia, puoli kiloa kahvia sekä 400 grammaa ruisleipää. Onnistuuko? Miksi?
Ei onnistu. En tiedä, miksi. Minä teen perheemme ruokaostokset, mutta en koskaan katso ruokien hintoja. Ehkä sitten olen arkielämästä vieraantunut snobi. Luulisin, että kahvi maksaa kolmen euron hujakoilla ja emmental 4-5 euroa. Muista tuotteista minulla ei ole aavistustakaan. Kevytmaitoa en edes osta ikinä.
5. Onko sinulla jotain bonus- tai plussakorttia, ehkä useampikin? Miksi? Onko siitä/niistä sinulle oikeasti hyötyä? Tunnetko olevasi jonkun kauppaketjun orja vai ostatko esimerkiksi päivittäistavarasi milloin mistäkin kaupasta, riippumatta kauppaketjusta?
Minulla on valtava määrä bonus- ja plussakortteja. Älkää kysykö, miksi. Ehkä ne saavat minut tuntemaan itseni tärkeäksi. Onhan niistä hyötyä: hotellissa voi majoittua halvemmalla, ja kaupassa voi joskus maksaa bonuspisteillä. Tunnen olevani kauppaketjun orja, koska Spar lopetti ja meidän kulmilla on enää vain huono K-kauppa. Onneksi päiväkotimatkan varrella on parempi K ja Alepa.
Blogia pitää päivittää, jottei se jne. Näissä merkeissä - tadaa - Viikkovitonen, joka tällä kertaa kuluttaa erilaisia harjoja.
1. Tiedätkö/muistatko minkä merkkistä hammastahanaa sinulla on käytössä tällä hetkellä? Ostatko aina samaa merkkiä? Miksi?
Tiedän. Ostan. Että ikenet pysyisivät kunnossa.
2. Koska viimeksi vaihdoit hammasharjasi? Kuinka usein vaihdat hammasharjaa? Suositko jotain tiettyä hammasharjamerkkiä? Mistä syystä?
Vaihdan hammasharjan, kun edellisen harjakset alkavat harottaa. En osaa yhtään sanoa, kuinka usein tämä tapahtuu, mutta varmasti harvemmin kuin pitäisi. Ostan erikoispehmeitä Butler-hammasharjoja, koska minulla ei ole varaa oikeaan hovimestariin. Hammaslääkärini on myös suositellut niitä.
3. Entä koska viimeksi vaihdoit tiskiharjan? Muistatko minkä merkkinen nykyinen harjasi on? Oletko merkkisidonnainen tiskiharjojen suhteen? Miksi?
No voi helkata. Joku ei nyt pääse irti harjoista. Emminätiedä! En muista, enkä ole merkkisidonnainen. Haluaisin ostaa ekologisia vaihtoehtoja, mutta olen liian laiska, joten ostan tavallisia muovisia ja teen valinnan värin perusteella.
4. Ulkomuistista, kerro hinnat seuraaville tuotteille: litra kevytmaitoa, paketti emmentaljuustoa, puoli tusinaa kananmunia, puoli kiloa kahvia sekä 400 grammaa ruisleipää. Onnistuuko? Miksi?
Ei onnistu. En tiedä, miksi. Minä teen perheemme ruokaostokset, mutta en koskaan katso ruokien hintoja. Ehkä sitten olen arkielämästä vieraantunut snobi. Luulisin, että kahvi maksaa kolmen euron hujakoilla ja emmental 4-5 euroa. Muista tuotteista minulla ei ole aavistustakaan. Kevytmaitoa en edes osta ikinä.
5. Onko sinulla jotain bonus- tai plussakorttia, ehkä useampikin? Miksi? Onko siitä/niistä sinulle oikeasti hyötyä? Tunnetko olevasi jonkun kauppaketjun orja vai ostatko esimerkiksi päivittäistavarasi milloin mistäkin kaupasta, riippumatta kauppaketjusta?
Minulla on valtava määrä bonus- ja plussakortteja. Älkää kysykö, miksi. Ehkä ne saavat minut tuntemaan itseni tärkeäksi. Onhan niistä hyötyä: hotellissa voi majoittua halvemmalla, ja kaupassa voi joskus maksaa bonuspisteillä. Tunnen olevani kauppaketjun orja, koska Spar lopetti ja meidän kulmilla on enää vain huono K-kauppa. Onneksi päiväkotimatkan varrella on parempi K ja Alepa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)