3.2.08

Ihmeiden aika

Tänään sattui vaikka mitä oudon mukavaa.

Edellinen postaukseni sai rohkaisevia kommentteja monilta vanhoilta tutuilta ja joiltakin uusiltakin kommentoijilta. Ennestään tuttuja ja luotettuja yhtään väheksymättä on virkistävää tavata kommenttilootassaan ihan uusia ihmisiä!

Osa kommentoijista käski heti hommaamaan miehen, osaa arvelutti koko touhu. Kaikki olivat varmasti oikeassa, ja kaikkien neuvot aion laittaa korvan taa. On hyvä, että on erilaisia neuvoja plakkarissa erilaisten mielialojen varalle.

Niin kuin tämä nyt ei jo riittäisi, Naamakirjassa minua odotti kutsu muutamaan kiinnostavaan tapahtumaan. Tilaisuus tavata uusia ihmisiä livenä ... hmmm ... Ja ehkä siinä sivussa kuulla hyvää musiikkiakin.

Eikä siinä vielä kaikki. Vuokranantaja tarjosi koko asunnon lattiaremonttia 20 euron vuokrankorotusta vastaan. Pääsisin vihdoin eroon likaisenharmaista muovimatoista ja saisin tilalle laminaatin! Kuka ottaisi pianon hoitoon rempan ajaksi?

On ensimmäinen ilta pitkään aikaan, kun olen valveilla vielä kymmenen jälkeen. Vanhuus ei tule yksinään, se tulee liian kovan työtahdin ja tammikuun pimeyden kanssa. Katselen vaaleanpunaista taivasta ja lumen peittämiä puita. Kohta otan ehkä yömyssyksi tilkan viiniä ja avaan telkkarin, tuon kodinkoneen, josta kuulemma joskus tulee myös aikuisille sopivaa ohjelmaa (enkä nyt tarkoita Neppajymykerhoa).

Kappas. Ponille kyytiä alkaisi just. Tätä menoa näen unta George Clooneysta ja ensi lauantaina voitan lotossa vaikkei ole riviäkään vetämässä.

2 kommenttia:

Krisu kirjoitti...

Sanon samaa kuin muutkin: Onkohan sun deittailuilmoitus nyt varmasti oikeassa paikassa? Toisaalta, nää kiemurat, millä ihmiset toisensa löytää on merkillisiä. :)
Sanon vaan, että on sulla vielä mahdollisuuksia vaikka mihin, eron jälkeen on elämää ja suhteita, myös parisuhteita. On, on!

kukkis kirjoitti...

Kiitos! Kyllä se tuolla nurkassakin antoi oudosti jotain potkua elämään ...