2011

Jotta Kukkamaa ei muuttuisi kirjablogiksi, katsellaan hetki taaksepäin. Vuosikatsaus on lainattu Pagistaanista.

1. Mitä sellaista teit vuonna 2011, mitä et ollut tehnyt koskaan aiemmin?
Vuokrasin laskettelusukset ja lähdin lautailevan poikani kanssa rinteeseen. Olen kyllä lasketellut nuoruudessani mutta en viimeiseen pariinkymmeneen vuoteen.

2. Piditkö uudenvuodenlupauksesi, ja teetkö enemmän ensi vuodelle?
En harrasta uudenvuodenlupauksia.

3. Synnyttikö kukaan läheisesi?
Kyllä. Sisko. Muista tutuista ainakin yksi kaveri. Moni ikätoverini on intoutunut sikiämään, kun neljänkympin rajaviiva lähestyy tai on juuri ylittynyt.

4. Kuoliko kukaan läheisesi?
Kuoli. Mummo. Lisäksi muutamakin läheinen menetti perheenjäseniään. Oli aika hurja vuosi.

5. Missä maissa kävit?
Virossa, Latviassa ja Hollannissa. En kai muualla.

6. Mitä sellaista haluaisit vuonna 2012, jota puuttui vuodesta 2011?
Perheen yhteistä kesälomaa.

7. Mitkä vuoden 2011 päivämäärät tulet aina muistamaan ja miksi?
19.8.

8. Mikä oli suurin saavutuksesi tänä vuonna?
Pitääkö saavutuksen olla omaa ansiotani? Hienointa oli se, kun huomasin olevani raskaana. Surullisinta oli se, että sitten kävi niin kuin kävi. Niiden rinnalla töihin tai muuhun maalliseen kilvoitteluun liittyvät asiat ovat hyvin vähäpätöisiä.

9. Mikä oli suurin epäonnistumisesi?
Ks. ed.

10. Kärsitkö sairauksista tai vammoista?
Joo, muun muassa korvatulehduksesta ja murtuneesta varpaasta.

11. Mikä oli paras asia, jonka ostit?
Uimahallin sarjalippu.

12. Kenen käytös herätti hilpeyttä?
Omani.

13. Kenen käytös masensi?
Nettikeskustelijoiden.

14. Mihin käytit suurimman osan rahoistasi?
Elämiseen.

15. Mistä olit oikein, oikein, oikein innoissasi?
Lasten onnistumisista.

16. Mikä laulu tulee aina muistuttamaan sinua vuodesta 2011?
Hmmm ... No ehkä toi Jarin ja Ville-Gallen Pienissä häissä, koska esittivät sen Hesa-Cupin avajaisissa, joissa olin poikani seurana. I bet you didn't see that coming.

17. Viime vuoteen verrattuna, oletko:
a) laihempi vai lihavampi?
Lihavampi. Syytän hormoneja.

b) rikkaampi vai köyhempi?
Köyhempi, mutta kyllä se tästä, kunhan EM saa opintonsa päätökseen ja velkojaan maksettua.

18. Mitä toivoisit tehneesi enemmän?
Tavanneeni siskon lapsia ja omia ystäviäni. Soittaneeni, laulaneeni ja kirjoittaneeni. Kirjoja olen pitkästä aikaa ehtinyt lukea lähes tarpeeksi.

19. Mitä toivoisit tehneesi vähemmän?
Syöttäneeni perheelle eineksiä tai roskaruokaa. Lapset tykkäävät mutta mua korpeaa - vaikka ei meillä edes niin kovin usein noihin sorruta.

20. Kuinka vietit joulua?
Rauhallisesti, riehakkaasti ja perhekeskeisesti (oma perhe, vanhemmat, sisko ja toinen sisko perheineen).

21. Rakastuitko vuonna 2011?
En kehenkään sellaiseen, johon en olisi ollut jo valmiiksi lemmessä.

22. Kuinka monta yhden yön juttua?
Ei yhtään. Muu olisikin yllättävää. Olenhan lähes sairaalloisen uskollinen.

23. Mikä oli suosikki-tv-ohjelmasi?
En muista, että olisin seurannut mitään tv-ohjelmaa ihan omasta halustani. Lasten takia jouduin katsomaan ainakin Putousta ja ties mitä kykykisoja. Pasila nyt ehkä on poikkeus, sitä katson joskus, vaikka poika ei katsoisi.

24. Vihaatko nyt ketään, jota et vihannut viime vuonna tähän aikaan?
Viha kuluttaa henkisiä voimavaroja, ei auta ketään eikä haittaa ketään muuta kuin itseäni. En harrasta.

25. Mikä oli paras lukemasi kirja?
Mahdoton vastata, mikä oli paras koko vuoden aikana lukemistani kirjoista. Joulukuussa lukemistani kirjoista paras oli Daniel Kehlmannin Maailman mittaajat.

26. Mikä oli suurin musiikillinen löytösi?
Tylsää kyllä, en voi vastata tähän mitään, koska ei mulle tule mitään mieleen. Ilmeisesti kuuntelin vain samoja vanhoja suosikkeja koko vuoden.

27. Mitä halusit ja sait?
Vapaapäiviä. Joululahjaksi paistinpannun.

28. Mitä halusit muttet saanut?
Arvaatte ehkä. En tiedä, oliko hyvä idea lähteä tekemään tätä kyselyä. Liian monessa kohtaa ajatukset palaavat viime vuoden surullisimpaan tapahtumaan.

29. Mikä oli suosikkileffasi tänä vuonna?
Luultavasti Kuninkaan puhe. Just nyt ei ainakaan tule muita mieleen.

30. Mitä teit syntymäpäivänäsi ja kuinka vanha olit?
Olin työmatkalla ja täytin 41.

31. Mikä yksi asia olisi tehnyt vuodestasi mittaamattomasti tyydyttävämmän?
Mähän arvasin. Ei todellakaan ollut hyvä idea vastata tähän.

32. Kuinka kuvailisit henkilökohtaista pukeutumiskonseptiasi vuonna 2011?
Vai vielä konseptia. Farkut ja musta paita, jotkut päheet kengät, mieluiten ilman sukkia. Talvella lisätään takki, pipo, kaulaliina ja lapaset.

33. Mikä piti sinut järjissäsi?
Lapset, avopuoliso, ystävät. Tässä järjestyksessä.

34. Mikä poliittinen asia herätti eniten mielenkiintoasi?
Tähän ei varmaan kelpaa kuninkaalliset häät? Vitsi, vitsi. Sanoisin ehkä että Egyptin ja muiden arabimaiden liikehdintä.

35. Ketä ikävöit?
Mummoa, mutta en sitä dementoitunutta naista, jonka tuhkat tänä vuonna laskettiin multiin, vaan omaa eloisaa, höppänää mummoani kymmenen-kahdenkymmenen vuoden takaa. Samaan syssyyn eksää siltä ajalta, kun olimme nuoria ja rakastuneita.

36. Kuka oli paras tapaamasi uusi ihminen?
Siskon tänä vuonna syntynyt tytär.

Kesäilman miehet

Edes kirjahaaste ei pystynyt ihmeisiin: joulukuussa en näköjään saanut aikaiseksi yhtään blogipostausta. Tauoista huolimatta olen kuitenkin viime kuukausina kirjoittanut enemmän kuin aikoihin, joten ei muuta kuin tuulta päin ja kirjahaasteen seuraavaan tehtävään!

11. tehtävänä on esitellä suosikkikirjailijan teos. Tehtävä ei ole helppo, koska suosikkeja on niin monta. Aika moni heistä on jo tullut tavalla tai toisella esiin tässä kirjahaasteessa, mutta esimerkiksi Joel Haahtela ja Thomas Mann ovat vielä jääneet kulisseihin. Eivätkä he pääse näyttämölle vieläkään. Valintani on nimittäin Siri Hustvedtin Kesä ilman miehiä. Se ei ole suosikkini Hustvedtin kirjoista, mutta koska luin sen juuri joululomalla, se on tuoreimmassa muistissa.

Pidän kovasti romaanin katkonaisuudesta ja sirpalemaisuudesta. Sieluni lepää, kun ei tarvitse yrittää lukea liian pitkiä pätkiä kerrallaan. Samaan kirjaan mahtuu monenlaista tekstiä, muun muassa sähköpostikirjeenvaihtoa, johon olen aiemmin törmännyt lähinnä viihdekirjallisuudessa.

Myös Hustvedtin lukeneisuudesta pidän, vaikka se välillä läheneekin ärsyttävää. Miten voi joku olla noin fiksu ja tietäväinen? Hustvedtin muista romaaneista tuttuun tapaan juoni katkeaa välillä tieteellisiin ja filosofisiin pohdintoihin. Ne ovat ihan kiinnostavia mutta jotenkin eivät minulle henkilökohtaisesti niin valaisevia ja merkitseviä kuin vastaavat kohdat esimerkiksi Amerikkalaisessa elegiassa.

Niin se juoni – se nyt ei ole kummoinen. Romaanin päähenkilö ja kertoja Mia on saanut hermoromahduksen, kun hänen miehensä on ilmoittanut, että haluaa pitää "paussia" heidän 30 vuotta kestäneestä avioliitostaan. Mia matkustaa kesäksi kotiseudulleen, jossa hän pohtii avioliittoaan, pitää runokurssia teinitytöille ja viettää aikaa äitinsä ja tämän ystävien kanssa.

Kertoja puhuu välillä suoraan lukijalle, mikä hieman etäännyttää ja tekee kouriintuntuvista ja kipeistäkin tapahtumista abstrakteja ja ulkokohtaisia. Teemat ovat kylläkin elämänmakuisia. Niistä voisi mainita naisten välisen, sukupolvet ylittävän ystävyyden, tuttuuden ja vierauden kokemukset ja taiteen parantavan voiman.

Kuva on lainattu kustantajan sivuilta.